Merkittävä osa maailmalla myytävistä timanteista ja arvometalleista on edelleen louhittu vähintäänkin kyseenalaisissa oloissa vähintäänkin kyseenalaisin työehdoin. Ennen kuin Reilun kaupan kulta ja timantit odottavat todellista tulemistaan, ei kultasepän liikkeistä juuri löydy ostettavaa vastuulliselle kuluttajalle.

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Kulta- ja muiden kaivosten työolot on luonnollisesti enemmän kuin tärkeää saattaa kuntoon, mutta koristusta kaulaan, korvaan tai ranteeseen voi hankkia eettisesti ja ekologisesti jo nyt. Homman juju on kierrättäminen.

Kierrätyskorut ovat ihania ainakin kolmella tavalla. Ensinnäkin niitä voi käyttää puhtaammalla omallatunnolla kuin perinteisiä käätyjä ja killuttimia. Kierrätyskorut kuormittavat vähemmän ympäristöä kuin käyttämättömänä alan liikkeistä ostetut hienoudet ja niiden myyntituotot päätyvät usein suoraan korun tekijälle.

Kierrätyskorut ovat aina myös todellisia uniikkikoruja. Tänä päivänä jokainen haluaa erottua massasta ja erottua nimenomaan edukseen. Korun halutaan kertovan kantajansa valinnoista ja sen tarina on vähintään yhtä tärkeä kuin sen tyyli. Juuri tätä tarkoitusta kierrätyskorut palvelevat paremmin kuin hyvin.

Kaiken lisäksi kierrätyskoruja voi tehdä itse. Paitsi että korujen väkertäminen on erinomaisen hauskaa ajanvietettä, voi itse tekemällä valmistaa juuri omaan tyyliin istuvat helyt. Oivia materiaaleja omien korujen valmistamiseen ovat erilaiset kivet, lasi, puu, silkki, puuvilla ja villa sekä jokseenkin kaikki, mitä kotoa ja kirpputoreilta sattuu löytämään. Esimerkiksi palapelin palat, napit tai vetoketjut voivat saada koruina täysin uuden elämän. Oman mielikuvituksen käyttö on sallittua, jopa suotavaa, mutta ensi alkuun malleja voi etsiä esimerkiksi internetistä tai kirjaston askartelu- ja käsityökirjoista.

Onko sitten mahdollista olla sekä muotitietoinen että ympäristöystävällinen? Ainakin ekomuoti ja kierrytyskorut kasvattavat suosiotaan ympäri maailmaa. Kotimaassa muun muassa korusuunnittelija Anniina Dunderin Paperi- korusarjan tuotteet on valmistettu kirrätyspaperista, Outi Puro taas myy eteläafrikkalaisen Hanan Yannyn suunnittelemia koruja. Ne syntyvät kuuden naisen voimin Yannyn takapihalla. Kun tuote on ideoitu, naiset kouluttavat kaupungin lähialueilta lisää naisia niiden tekemiseen. Kaiken lisäksi koruissa käytetään vain ekologisia ja kierrätettyjä materiaaleja. Kierrätyskoruja myydään useimmiten pienissä putiikeissa ja nykyään ne kuuluvat myös esimerkiksi useimpien käsi- ja taideteollisuusmyymälöiden valikoimiin.

Oletko sinä seuraava suomalainen korutaiteilija?

Suvi Peltola

Ompelukerho, naisten toimintaryhmä

Lähtökohtana lihansyönti

Sanotaan, ettei mielipideasioista voi kiistellä. Se lienee totta. Onneksi sekä koiran että kissan ruokkimisessa on kuitenkin joukko yksiselitteisiä faktoja, joiden pohjalta lemmikkien ruokavaliota voidaan lähteä rakentamaan. Viime kädessä jokainen koiran tai kissan omistaja tekee omat valintansa, mutta monelle suurten eläinruokayhtiöiden ruokatölkkien ostamisesta on vain tullut tapa. Onneksi tapojaan voi muuttaa.

Lähtökohdat ovat seuraavat. Kissa on lihansyöjä, jonka ruokavaliosta peräti 2/3 on oltava eläinperäistä valkuaista – ennen muuta lihaa, mutta myös kalaa, maitoa ja/tai kananmunia. Koira sen sijaan on sekasyöjä, mutta joka sekin tarvitsee eläinperäisiä valkuaisaineita. Koiran ei siis ole välttämätöntä syödä lihaa, mutta vähintäänkin kalaa ja kananmunia.

Maitotuotteiden osalta on syytä olla varovainen. Monien kissojen ja koirienkin vatsat eivät kestä maitoa sellaisenaan, mutta hapanmaitotuotteet voivat sopia. Suositeltuja ovat piimä, viili ja raejuusto.

Haastetta hampaille

Kissojen ja koirien ruokavalioon sisältyvät kasvikunnan tuotteet tulee valmistaa oikein. Tärkeintä on kasvisten riittävä kypsentäminen. Yleisimmin käytetään kypsennettyä viljaa: keitettyä riisiä, kaurapuuroa jne. Monet kissat eivät tosin syö niitä sellaisinaan, vaan ne kannattaa sekoittaa muun ruoan joukkoon.

Erityisesti koirien kohdalla tulee huomioida myös lemmikin hampaat. Jos mustiaan ei halua ruokkia lihalla, popsii hauva miltei pelkästään pehmeäksi muhennettuja pöperöitä. Koiran hampaiden on kuitenkin välttämätöntä päästä kunnolla töihin. Sekä vegaanisen että koiran terveyden kannalta hyvän vaihtoehdon löytäminen saattaakin olla hankalaa.

Markettiruualle on vaihtoehtoja

Niin, oman lemmikin hyvinvointiin panostaminen saattaa toisinaan olla haasteellista. On ymmärrettävää, että maksimarketin maksikokoiseen koiranruokasäkkiin tarttuminen saattaa tuntua houkuttelevalta. Miksi yleensä kannattaisi nähdä vaivaa ja perehtyä kissansa tai koiransa ruokaan?

Ensinnäkin: eläinsuojelunäkökulmasta katsottuna lihoilla on suuria eroja. Suuret yhtiöt eivät säästele myöskään lisäaineissa. Siksi parhaimpia vaihtoehtoja ovat luomuliha sekä niin sanottu ylijäämätavara. Esimerkiksi kouluista ja työpaikkaruokaloista voi saada ylijäämäruokaa, joka muuten menisi roskiin. Kauppahalleista ja toreilta voi käydä pyytämässä ilmaisia kalanpäitä tai muita eläinten ruumiinosia, joille ei ole muuta käyttöä. Suomalaista kissanruokaa ei ikävä kyllä ole olemassa, mutta yhä useammista kaupoista löytyy ulkomaisia luomumerkkejä kuten Yarrah ja almo nature.

Toinen hyvä syy ruokkia lemmikit kotitekoista tai eettisten yhtiöiden valmistamalla ruoalla on eläinkokeiden vastustaminen. Suuret lemmikkiruokayhtiöt testaavat elämillä lähes kaikki tuotteensa, eivätkä suinkaan kivuttomasti. Eläimiä on ylensyötetty ja laihdutettu, niiden vatsoja on leikelty ja niille on aiheutettu sairauksia. Yhtiöt perustelevat kokeita sillä, että niiden avulla pyritään parantamaan muiden eläinten hyvinvointia.

Eläimen ruuansulatuksella on rajoituksensa

Kaikki lemmikit ovat yksilöitä. Toisten eläinten ruoansulatuselimistö esimerkiksi kestää kuituja huonommin kuin toisten. Kroonisesti sairaat eläimet ovat vielä luku erikseen, eikä niiden kohdalla ole syytä poiketa hyväksi havaitusta ja turvallisesta ruokavaliosta. Myöskään pelkillä oman ruoan tähteillä ei kissaa tai koiraa saa ruokkia.

Ennen muuta on tärkeää muistaa, että ravintoaineiden imeytyminen on erittäin monimutkainen tapahtuma. Ruoan sisältämät aminohapot, entsyymit ynnä muut vaikuttavat toinen toistensa imeytymiseen. Laboratorio-oloissa tätä kaikkea ei ole pystytty luotettavasti jäljittelemään, jotta kissoille tai koirille pystyttäisiin keinotekoisesti luomaan toimiva eläinperäisten ruokien korvike.

Valinnanvaraa kuitenkin on, eettisestikin voi elää. Myös lemmikin omistaja.

Suvi Peltola

Ompelukerho, naisten toimintaryhmä

Tänä päivänä tarjolla on sekä uudenlaisia kasseja että tuoreita tutkimustuloksia. Viimeisin niistä, tammikuun lopussa julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus kertoo, että koko kassin elinkaari huomioiden kaikkein ekologisin kauppakassi olisikin kierrätysmuovikassi. Sitä seuraavat kangas-, paperi- ja tavallinen muovikassikassi. Kaikkein epäekologisimmaksi havaittiin biohajoavasta muovista valmistettu kassi.

Ympäristön ystävä on tuloksesta ymmällään. Miten tässä näin kävi, eikö puuvillainen kassini olekaan ekologinen?

Tutkimustuloksia selitetään sillä, että puuvillan valmistukseen tarvitaan runsaasti energiaa ja kasteluvettä. Niiden käyttö taas lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksen mukaan kangaskassien käyttö tuo pulmia myös jätehuoltoon, sillä monet käyttävät kaupasta kantamiaan muovikasseja roskapusseina. Biohajoavat muovikassit rankattiin viimeiseksi, koska lujuuden parantamiseksi niihin lisätään fossiiliperäisiä seosaineita. Hajotessaan kaatopaikoilla tai kompostissa ne kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Paperikassi taas todettiin tavallista muovikassia ekologisemmaksi vain jos se valkoinen eli kierrätettävä. Ruskeita paperikasseja ei voi kierrättää paperinkeräyksessä.

Kangaskassin todettiin olevan sitä parempi vaihtoehto, mitä useamman kerran samaa kassia käytetään. Kierrätysmuovikassin selättääkseen sitä tulee käyttää lähes 200 kertaa. Se ei lopulta ole käsittämättömän paljon. Pestynä ja tarpeen tullen paikattuna kangaskassi voi nimittäin kestää vuosia. Vielä ekologisemman kangaskassista saa ompelemalla sen itse kirppikseltä ostetusta kankaasta. Tutkimuksessa suositellaan keinokuituista kassia, jonka materiaalit ovat kevyitä, kestäviä ja kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin puuvilla.

Ruokakaupan kassa ei ole ainoa paikka, jossa tartutaan muovikassin sankaan liian helposti. Oma lukunsa ovat ohuet muovipussit, joilla kannetaan koteihin hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi valoverhokankaasta on kuitenkin helppo ommella omia punnituspusseja, jotka ovat juuri sopivan kokoisia, joita voi pestä ja joista hintatarrat irtoavat helposti. Muovikasseja kertyy myös vaate- ja rihkamakaupoista. Niistä pääsee eroon helposti: pidä mukana omaa kangaskassia ja sano kiitos ei.

Vaikka pakkaisi ostokset aina omaan kangaskassiin, tuntuu muovikasseja kertyvän jonkin verran kuin varkain. Pelkästään roskapusseiksi kaupan kassoilla myytäviä muovipusseja ei siis kannata ostaa. Kaupoissa myydään kierrätysmuovisia roskapusseja, joita jatkuvassa roskapussipulassa elävän kangaskassin käyttäjän kannattaa suosia.

On syytä muistaa, että kauppakassi on osa isompaa kokonaisuutta. Kauppareissuista voi tehdä ilmastoystävällisempiä paitsi kiinnittämällä huomiota kassivalintaan myös ostamalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita, välttämällä kerta-annospusseja ja ostamalla luomu- ja lähiruokaa sekä reilun kaupan tuotteita. Ei kannata ostaa enempää kuin kuluttaa. Sen sijaan kannattaa suosia kasvisruokaa, sillä kasvisten kierrättäminen ihmisravinnoksi eläinten kautta on paljon tehottomampaa kuin kasvisten kasvatus suoraan lautasille. Kun lopuksi lajittelee ja kierrättää jätteet huomaa, ettei sekajätteeseen kerry juuri mitään.

Kaupan muovikasseja ei siis tarvita pelkiksi roskapusseiksi.

Suvi Peltola