Näin suurten asioiden sälyttäminen kuluttajan vastuulle kuulostaa hurjalta. Kansainvälistä puukauppaa ei kuitenkaan valvota kattavasti, minkä vuoksi markkinoille päätyy sellaista trooppista puuta, jonka alkuperä on tuntematon. Myös myytävän puun lajike jää usein hämärän peittoon: ”kovapuu” ei ole mikään laji, esimerkiksi tiikki tai akaasia on.

Alkuperältään epämääräinen puu voi olla itsessään uhanalaista, tai se voi olla peräisin koskemattomasta luonnonmetsästä. Sademetsät ovat maapallon monimuotoisimpia elinympäristöjä, ja niiden hävittäminen aiheuttaa vahinkoa huomattavalle lajimäärälle. Sademetsien sitovat myös huomattavan määrän hiiltä ilmakehästä.

Ympäristöjärjestöjen (sademetsa.fi) arvion mukaan lähes puolet EU:iin tuotavasta puutavarasta on laittomasti hakattua. Laittomiin hakkuisiin liittyy usein korruptiota ja paikallisen väestön sivuuttamista niin hakkuualueiden määrittelemisessä kuin saatavan hyödyn jakamisessakin. Vaikka laillinenkaan metsätalous ei ole ekologisesti tai sosiaalisesti kestävää, vielä vähemmän sitä voi sanoa laittomasta puukaupasta.

Ympäristöjärjestöt ja Kuluttajaliitto ovat julkaisseet vuosittaisen selvityksensä sademetsäpuuta myyvistä pihakalustekauppiaista. Selvityksestä käy ilmi, mitkä kauppiaat ovat sitoutuneet hankkimaan ainoastaan viljellystä FSC -sertifioidusta puusta tai pohjoisista puulajeista. valmistettuja puutarhakalusteita. Sertifikaatti takaa kuluttajalle sen, ettei puutavaraa ole hakattu täysin villisti.

Selvityksestä ilmenee myös, että kuluttajan sietää edelleenkin olla tarkkana pihakalusteita valitessaan. Jotkut suomalaiset kalustekaupat myyvät edelleen tuotteita, jotka on valmistettu tropiikin luonnonmetsistä peräisin olevasta puusta. Valinta sademetsän puolesta jää siten kalusteiden ostajalle.

(Huomio: Älä sitten sotke bioroskista ja postilaatikkoa keskenään – jos sekaisin menee niin saattaapi kusti tuoda yllätyksen parin päivän päästä!)