Kuvituskuva

Uuteen vuoteen poksautellen vanhoja paukkuja!

Pihalla paukkuvat mitä moninaisemmat väritulitteet karkottamassa pahoja henkiä uuden vuoden tieltä. Paula Koivuniemen tulkinnat välittyvät  suorana Senaatintorilta netin kautta.  On hyvä hetki miettiä maailman vakavimpia asioita, nimittäin hyviä lupauksia alkavalle vuodelle 2011.

Mitä kannattaa luvata? Totta kai jotain sellaista jonka voi toteuttaa, mutta jossa on vähän haastetta. Kaikkea ei kannata laittaa uusiksi – mutta jotain uutta kuitenkin voi elämäänsä houkutella. En lupaa käyttäytyä paremmin tai huonommin, ehkä voisin olla vähän kivempi tai sitten äkäisempi.  Voisin luvata pitää parempaa huolta pyörästäni ja korjauttaa sen… ehkä hiihtää  säännöllisesti?

Viime vuonna luovuimme astianpesukoneesta. Luovuimme myös mikroaaltouunista. Päätin, että arjessamme on aikaa harrastaa meditatiivista tiskaamista. Mikron häviämisen myötä ravinnosta hävisi kokonaan pikamikroruuat. Hienointa oli kun huomasimme sähkölaskumme 1/4osaa pienemmäksi.

Julkaisin tämän mielestäni upean huomion facebookissa ja sain kommentteja; mukavampaa kun ei tarvi itte tiskata, kulutatte  nyt vettä enemmän jne. Vesi onkin seuraava haasteemme! Talonyhtiömme alkaa laskuttaa vedenkulutusta käytön mukaan. Hintaan vaikuttaa käyttääkö kuumaa vai kylmää vettä. Kuukausittaisella vedenperusmaksulla kukin saa tietyn kuutiokiintiön kuin alkulähteeksi.

Mielestäni sähkön kulutuksessa säästäminen säästää myös vettä ja siten luontoa. Mutta voi miten hammasta purren haluaisinkaan rajoittaa suihkussa käyntejä tai vaikka vaatteidenpesua. Laskimme jopa, että ei ole ”taloudellisesti kannattavaa” varata ja maksaa saunavuorosta, että siellä lääräisi sitten perheen puhtaaksi.

Ja miksi se tuntuu pahalta? Vuonna 2010 opin, että vesi ei juomalla lopu. Puhdas vesi loppuu siksi, että mm. teollisuus saa käyttää ja pilata sitä mielinmäärin. Ajattelenpa vaikka Pohjois-Suomeen avattavia kaivoksia, ne tulevat käyttämään tuhansia kuutioita puhdasta vettä ilman että ketään harmittaa.

On tietysti hienoa, että otamme vastuun perheen vedenkäytöstä. Mutta voisiko vettä kuluttaa vielä vähemmän jotenkin muuten? T-paidan valmistukseen kuluu 2 900 litraa virtuaalivettä. Appelsiinin tuottaminen kuluttaa 50 litraa. Hampurilaiseen kuluu 2400 litraa… tässä vain muutama virtuaalivedenkulutus-esimerkki. Usein kulutustavaroitamme ja ruokaa tuotetaan maissa, joissa samanlaiset ihmiset kuin me, kärsivät veden vähyydestä.

Luulenpa, että merkittävämpää veden säästämistä on siis luopua turhasta kulutuksesta kuten roinasta ja kaukomailta tuotavien ruokien ja lihan nauttimisesta. Aloitimme tämän jo viime vuonna, vanhasta kannattaa siis pitää kiinni myös tänä vuonna!

Hyvää ja kulutuksesta vapaata vuotta 2011!

(Virtuaaliveden kulutuksesta ja globaalista vesikriisistä kertovan esitteen voi ladata täältä (aiheeseen liittyvät dokumentit-osiosta. )

ps. Taloudellisessa mittakaavassa vesimaksut kahmaisevat n.50euroa kuukausittaisesta budjetista, mikä on oikeasti pieni hinta loruttelusta.

Tagit: , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi