Kuvituskuva

Unelmieni pakkausmerkintä

Iso-Britanniassa käynnistellään merkintäjärjestelmää, jossa kerrotaan, paljonko tuote elinkaarensa aikana aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeesta kertovien verkkosivujen mukaan merkintöjen kehittely on parhaillaan käynnissä. Ensimmäinen hiilijalanjäljellä merkitty sipsipussi ilmestyi Iso-Britanniassa kauppojen hyllyille kuitenkin jo viime huhtikuussa. Vaikka järjestelmä on siihen osallistuville yrityksille vapaaehtoinen, kyse on potentiaalisesti isosta murroksesta kuluttajien hyväksi.

Kuluttajien valinnoilla ei ole toistaiseksi havaittu olevan suurta roolia markkinoiden vihertämisessä. Ympäristömerkintöjen parantaminen on silti tärkeä asia. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että meillä pitäisi olla oikeus tietää, miten paljon mikäkin tuote kuormittaa ympäristöä. Mistä meidän suomalaisten 40 000 kilon vuosittainen kulutusreppu koostuu?

Terveyteen ja ravintoon liittyvien pakkausmerkintöjen suhteen Suomessa ollaan pitkällä. Vaikkapa leipäpussista voi helposti lukea, paljonko aamiaispaahtiksessa on hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiineja. Ja mikä parasta – samat tiedot löytyvät paitsi toisesta leipäpaketista myös pullapitkon ja mehupurkin kyljistä. Kaloreiden laskeskeluun perustuvissa dieeteissä ideana onkin, että valinta ei tapahdu vain pullan ja pullan vaan myös pullan ja limpun välillä.

Suomessa yleisessä käytössä olevat ympäristömerkintäjärjestelmät perustuvat kuitenkin toiseen logiikkaan. Esimerkiksi Joutsenmerkin myöntämiskriteerinä on nimenomaan, että tuote on omassa ryhmässään ympäristön kannalta edistyksellinen. Parhaassakin tapauksessa merkki voi siis suunnata kulutuskäyttäytymistä vain ympäristön kannalta vähemmän haitallisten tuotteiden ostamiseen.

Samalla on selvää, että ihminen ei läheskään aina tarvitse jotakin tiettyä tuotetta. Tarpeet ovat laaja-alaisempia. Ihminen voi kaivata vaikkapa proteiineja, jolloin sekä soija- että lihatuotteet tyydyttävät tarpeen. Kuitenkin soijan tuotanto on lihaa vähemmän kuormittavaa ympäristölle. Merkinnän tulisi siis helpottaa vertailua siitä, mikä on ympäristöystävällisin tapa tyydyttää proteiinin tarve.

Ongelmallista on myös, että nykyiset ympäristömerkinnät eivät auta kyseenalaistamaan itse tarvetta. Vaikkapa karkkipussien ja limsapullojen pakkausselosteita lukiessani olen joskus tajunnut, että en halua poimia koriini niistä yhtäkään. Yhtä hyvin voisi käydä niin, että uuden elektroniikkalaitteen tai kenkäparin ympäristömerkintää lukiessaan tulisi siihen tulokseen, että hankinta saa jäädä.

Unelmieni pakkausmerkinnässä olisi merkitty paitsi tuotteen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt myös happamoittavat ja vesiä rehevöittävät päästöt. Siinä kerrottaisiin tuotteen valmistamisesta ja kuluttamisesta aiheutuvan jätteen määrä. Myös terveydelle tai ympäristölle vaarallisten aineiden käytöstä mainittaisiin. Mutta näin ilmastotalkoiden aikana pitää kai tunnustaa, että olisin tyytyväinen siihen hiilijalanjälkeenkin. Pitää saada Suomi ja koko EU laskemaan ympäristökaloreita.

Tagit: , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi