Kuvituskuva

Toimistojen tuhlarit kuriin

Suomalaiset ovat kovia kuluttamaan luonnonvaroja ? myös kouluissa ja työpaikoilla. Luontoa ja rahaa voi säästää pienillä asioilla, mutta sitä varten tarvitaan yleensä joku, joka jaksaa pitää asiasta meteliä.

”Tulostin sylkee surutta virheellisiä tulosteita päivästä toiseen, kun huoltomiehiä ei kiinnosta tulla korjaamaan. Koulun kaikki ? siis todellakin kaikki ? tietokoneet ovat yöt ja viikonloput päällä ihan siitä syystä, kun ne käynnistyvät niin hitaasti ja pitää ehtiä Facebookiin aamulla ennen tunteja”, tilittää  Etelä-Pohjanmaalla opiskeleva 31-vuotias Päivi.

Päivi toivoo asennekasvatusta kovapäisille pohjalaisille. Helsingissä työskentelevä Sari, 47, puolestaan uskoo, että työpaikan energiansäästö- ja kierrätysasiat hoituisivat paremmin, jos joku vain ottaisi niistä vastuun.
”Tahdosta se ei ole kiinni, enemminkin asiaan tarttumisesta.”

50-vuotias Petteri Alajärveltä on edellisissä työpaikoissaan laittanut kuntoon paperinkeräyksen,  ohjeistanut järkevästä monistamisesta ja pitänyt ekotiimiä. Petterin mielestä on sääli, että Global Action Planin mukaiset ekotiimit ovat hiipuneet suomalaisesta työpaikkakulttuurista.

”Tiimissä vähennettiin turhaa kulutusta kaikilla elämänalueilla. Sillä oli 90-luvun puolessavälissä merkittävä asenteita muuttava vaikutus. Tiimiin osallistui ylemmät viranhaltijat kaupunginjohtajaa myöten. Vieläkin he kuulemma muistavat asian.”

Valtionvarainministeriö säästää

Valtionvarainministeriössä asiat alkavat olla mallillaan, sillä ministeriö valmistautuu liittymään WWF:n Green Office -verkostoon. Tästä kuuluu kiitos helsinkiläisen työntekijän Päivin, 48, aloitteellisuudelle.  ”Nyt tuntuu ekoajattelu menneen mukavasti läpi kautta linjan. Toki se osuu VM:n pirtaan muutenkin. Ympäristöohjelmamme motto VM säästää rahaa ja ympäristöä tuli kuin luonnostaan.”

Green Office on ympäristöohjelma, jonka avulla käydään järjestelmällisesti läpi esimerkiksi hankintoja ja jäteasioita sekä energian- ja paperinkulutusta. Ohjelmaa varten työpaikalta valitaan Green Office -vastaava ja Green Office -tiimi. Merkin käyttöoikeuden saa, kun WWF:n asiantuntija on hyväksynyt valmiin ympäristöohjelman toimitilojen tarkastamisen jälkeen.

Järjestelmällisyys onkin tarpeen, ettei työpaikkojen ympäristötyö juutu lillukanvarsiin. Se, että työntekijä osaa laittaa viilipurkin kannen metallijätteeseen, ei ole yhtä tärkeä panostus kuin se, että työntekijä matkustaa työpaikalle julkisilla auton sijaan. Työantajan kannattaa valita toimitilat hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja antaa työntekijöilleen kannustimia joukkoliikenteen tai oman lihasvoiman käyttöön. Tätä mieltä on ainakin työmatkaliikuntaa harrastava Annika, 38, Vantaalta:
”Tärkein ekologinen asia, minkä työnantaja voi järjestää työntekijöilleen, on suihkumahdollisuus.”

Pitkä matka paperittomaan toimistoon

Tietotekniikan yleistyessä 80-luvulla kuviteltiin, että tietokoneet syrjäyttävät paperin. Toisin kävi, sillä tietotekniikka on jopa nopeuttanut ja lisännyt paperin kulutusta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen toimistopaperin kulutuksen kasvu on näyttänyt vihdoin pysähtyvän ja jopa laskevan Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Sähköinen laskunmaksu ja -arkistointi on vähentänyt esimerkiksi lomakkeiden ja kirjekuorien tarvetta. Paperiteollisuus on kehityksestä aidosti huolissaan,

Ekologiselta kannalta toimistopaperin kulutuksen väheneminen on iloinen asia, sillä paperin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Puuntuotanto myös köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja uhkaa yhä uusia koskemattomia metsäalueita.

Yksittäiset organisaatiot ovat säästäneet paperia huomattavasti sähköisten palvelujen käyttöönoton avulla. Osuuspankki laskee säästäneensä 79,8 paperitonnia vuodessa sähköisen tiliotteen käyttöönoton ansiosta. Tämä merkitsee noin 800 puun säästymistä metsään joka vuosi. Postituskuluissa säästöjä kertyy lähes 3,2 miljoonan euron edestä. Laskelma perustuu vuoteen 2005, jolloin 662 000 tiliä käytti pelkästään sähköistä versiota tiliotteesta.

Sähkönsäästöä sähäkästi nappia painamalla

Myös sähkön säästäminen voi olla yllättävän tehokasta. Esimerkiksi tietokoneen sammuttaminen yöksi on pieni teko, joka unohtuu monelta työpaikalta. Kun Helsingin kauppaoppilaitoksen 600 tietokonetta ryhdyttiin sammuttamaan iltaisin ja viikonlopuiksi etäsammutusjärjestelmän avulla, tietokoneiden sähkönkulutus väheni puolella. Tämä tarkoitti 234 megawattitunnin säästöä ja 18 500 euron kustannussäästöä vuosittain. Hiilidioksidipäästöjä säästyi 175 tonnia.

Monilla työpaikoilla tietokoneiden sammuttamisen hyödyistä tarvitsee vain muistuttaa työntekijöitä aika ajoin. Käytännössä toimistot toimivat kuin suurkulutusyksiköt, joille soveltuvat samat säännöt kuin yksittäisillekin kotitalouksille: kuluta harkiten, käytä uudelleen ja kierrätä.

Lähteenä on käytetty Silja Sarkkisen toimittamaa teosta Ympäristövastuu työpaikalla (2006).

Juttu on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa 2/2011

Tutustu Luonnonsuojelijan lukijapaneeliin täällä.

Tagit: , , , , ,

2 kommenttia

  1. Koulujen pitäisi huomioida nämä kaikki. Monesti opettajat kopioivat turhia papereita oppilaille, jotka myöhemmin löytyvät koulujen käytäviltä. Monesti atk-luokan n. 20tietokonetta on turhan takia päällä, ei kai se ole iso homma aukaista ne uudestaan ? Varsinkin kesällä kun on valoisaa niin luokassa pidetään valoja. Jo pienillä teoilla voi vaikuttaa suuresti. Suuret yritykset ja koulut voisivat miettiä kuinka paljon he oikeasti voisivat säästää.

  2. Mieheni firman maksuliikenne siirtyi paperittomaan pilvipalveluun. Niin lähtevät kuin saapuvatkin laskut käsitellään kirjautumalla palveluun, tiliotteet tulevat sinne sähköisinä ja kaikki tiedot voi siirtää kirjanpitoon sähköisessä muodossa. Palveluntarjoaja arkistoi aineiston kirjanpito- ja verolakien vaatimat ajat. Helppoa ja paperitonta!
    Asialla on toki toinenkin puolensa: pitää olla tietokone niin yrityksellä kuin tilitoimistollakin. Aika ajanmukainenkin kone sitäpaitsi, että saa tuon pilvipalvelun pyörimään. Ajatellaanpa, mitä materiaaleja tarvitaan tietokoneen valmistukseen: kalliita metalleja afrikkalaiselta orjakaivokselta, muovia ulkomaisesta öljystä yms. Ja mitä materiaaleja tarvitaan paperilliseen toimistoon: kenkälaatikollinen paperia, joka sisältää päivä- ja pääkirjat, tositteet, tiliotteet yms. Paperikasa vaatii suomalaista puuta ja vettä. Väittäisin, että tuo paperikasa on eettisemmin tuotettu kuin tämä läppäri, jolla tätä viestiä naputtelen. Eri asia, moniko tilitoimisto enää tekee kirjanpitoja isoihin ruutuvihkoihin…
    Mutta on asialla sekin puolensa, että tietokoneella saa sähköisesti hoidetuksi pankkiasioita, laskujen lähetyksen yms tarvitsematta lähteä autolla asiointiliikenteeseen. Mieheni firma on taajama-alueen ulkopuolella eikä asiointi kävellen tai edes fillarilla ole mikään käytännöllinen vaihtoehto. Säästyy luonnonvaroja liikenteen osalta näin sähköisesti toimiessa.
    Paperillinen vastaan paperiton toimisto ei ole yksinkertaisesti epäekologinen vastaan ekologinen vaihtoehto vaan varmaankin tapauskohtaisesti jompaa kumpaa tai siltä väliltä.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi