Kuvituskuva

Suomen tuulivoimanäkymät

Taivasta vasten viuhtovat tuulivoimalat esitetään usein symbolina uusiutuville ja päästöttömille energianlähteille. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tuulivoimatutkija Hannele Holttinen kertoo, pitääkö mielikuva paikkansa. Hän tutkii työkseen tuulivoiman vaikutusta sähköjärjestelmän toimintaan.

– Tuulivoima on ympäristöystävällinen ja päästötön, se ei tuota kasvihuonekaasuja eikä rikkiä, typpeä tai hiukkasia. Laitosten rakentamiseen menevä energia saadaan takaisin alle vuodessa, joten laitos tuottaa elinaikansa noin 20 vuotta puhdasta energiaa.
Kaikella energiantuotannolla on tietysti myös haittansa.
– Tuulimyllyjen suurin ympäristövaikutus on maisemallinen, joten on suunniteltava tarkoin, mihin paikkoihin niitä rakennetaan. Ihan lähiympäristölle voi aiheutua käyntiäänestä tai lapojen suhinasta meluhaittaa. Linnut osaavat yleensä väistää liikkuvat tuulivoimalan lavat paremmin kuin muut rakennelmat, mutta silti täytyy tutkia sijoituspaikka myös linnuston kannalta.

Ensimmäinen tuulivoimala Suomeen pystytettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen tuulivoimaloiden koko on kasvanut ja teho lähes satakertaistunut. Uusien tuulimyllyjen siivet ovat noin 50-metrisiä. Yksi 3 MW tehoinen voimala tuottaa noin 6000 MWh sähköä vuodessa, tämä riittää yli 1500 kerrostaloasunnolle tai yli 300 sähkölämmitteiselle omakotitalolle.

Tuulisähkön kasvuluvuista huolimatta tuulella tuotetaan vasta 0,2 % Suomen sähkönkulutuksesta. Mitä pitäisi muuttaa, jotta tuulisähköä voitaisiin tuottaa nykyistä enemmän?
– Nyt kun päästökauppa on nostanut sähkön hintaa, tuulivoiman kilpailukyky on parantunut. Suomesta kuitenkin puuttuu vielä kunnon tukiohjelma, nykyinen investointituki riittää alle 20 MW rakentamiseen vuodessa. Jotta Suomen sähköstä tuotettaisiin 1 % tuulella, tarvittaisiin 400 MW tuulivoimaa. Tällä hetkellä meillä on 86 MW.

Uusia tuulivoimaloita voitaisiin rakentaa rannikolle ja Lapin tuntureille sekä merelle. Holttisen mukaan Suomen merituulipotentiaali on valtava.

Mutta mitä sitten tehdään, kun tuuli tyyntyy?
– Tämä ei ole ongelma. Sähköjärjestelmä on rakennettu niin, että sähköä riittää aina vaihtelevan kulutuksen tarpeisiin ja silloinkin, kun yksittäinen tuotantolaitos äkillisesti vikautuu. Suomessa ja varsinkin Pohjoismaissa tuulee joka hetki jossain, joten täysin tyyneen ei tarvitse varautua. Alhaisen tuotannon aikana käytetään muuta tuotantoa, mitä järjestelmässä on.

Suomalainen opiskelija tekee bisnestä tuomalla Suomeen kiinalaisia mökin takapihalle sopivia tuulivoimalan ”karvalakkimalleja”. Voiko tuulivoiman tulevaisuus ollakin tämäntyyppisissä ratkaisuissa suurten voimaloiden sijasta?

– Yksi tällainen tuottaa sähköä niin vähän, että pienemmällä maisemavaikutuksella päästään rakentamalla yksi iso kuin yli tuhat pientä. Lisäksi näiden pienten tuotantokustannus on yli 10 snt/kWh, kun suurilla päästään jopa 4 snt/kWh hyvällä paikalla.

Piia Häkkinen

Juttu julkaistu Nuorten Luonnon numerossa 6/2006

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi