Kuvituskuva

Rakentavaa ympäristöajattelua

Jos puhutaan asumisen vihertämisestä, rakennuskannan korjaamisessa on suuremmat mahdollisuudet kuin uusien ekotalojen rakentamisessa. Puhe ekotaloista on muutenkin helposti höttöistä.

”Ekorakentaminen on jokseenkin yhtä kirkas käsite kuin ekoauto. Kannattaisi puhua täsmällisesti siitä, mitä tarkoittaa”, toteaa kaupunkitutkija Kaarin. Tällaisia täsmällisempiä ilmauksia voisivat olla esimerkiksi ”rakennus, jota käytettäessä ei kulu fossiilisia polttoaineita” tai ”talo, josta pääsee ostoksille, töihin ja kouluun julkisilla liikennevälineillä tai kävellen” tai ”uudisrakennus, jonka rakennusmateriaalien hiilijalanjälki on x % pienempi kuin keskimääräisen vastaavan rakennuksen”.

Vanhassa vara parempi

”Olen nähnyt, että paljon energiaa kuluttavaa ökyrakentamista viherpestään korostamalla esimerkiksi joidenkin yksityiskohtien kuten vaikkapa kattomateriaalien ekologisuutta. Löysät puheet ekorakentamista voivat olla osa ideologiaa, jolla yhä kestämättömämmäksi muuttuvaa kulutusyhteiskuntaa yritetään suojata”, pohtii ympäristöpolitiikan tutkija Ilmo. ”Vanhaa rakennuskantaa kannattaisi kunnostaa käyttäen vanhoja hyviä keinoja kuten myrkyttömiä punamulta- ja öljymaaleja, joiden käytöstä voi lukea vaikkapa Panu Kailan Talotohtori-kirjasta.”

Joutsenia remonttitarpeisiin

Myös markkinointikoordinaattori Antti on perehtynyt remontoinnin ekologisiin näkökohtiin. ”Ensin kannattaa tietysti  pohtia, tarvitseeko remontoida.” Jos remonttiin ryhtyy, Antti suosittelee ympäristömerkittyjä tuotteita: ”Joutsenmerkki takaa, että tuote on ympäristön kannalta parhaiden joukossa.” Joutsenmerkittynä löytyy muun muassa keittiökalusteita, liimaa, rakennuslevyjä ja lämpöpumppuja. Myös esimerkiksi FSC-sertifioituja puutuotteita ja A-luokan kodinkoneita voi suositella. ”Sinänsä remontointi on tietysti pikkuasia, kun rakennusten elinkaaren isot valinnat tehdään rakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä.”

Ilmasto kiittää ekoremontoijaa

Rakennusten lämmitys tuottaa lähes kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että päästöjen karsiminen olisi kustannustehokkainta nimenomaan rakennussektorilla. Uusia rakennuksia on Suomen rakennuskannasta vain yhdestä kahteen prosenttia, kun taas lähes neljään prosenttiin vanhoista rakennuksista tehdään vuosittain peruskorjaus. Eniten ilmastohyötyjä saataisiinkin irti siitä, jos olemassa olevan rakennuskannan ekotehokkuutta parannettaisiin remonttien yhteydessä. Esimerkiksi VTT:n laskelmien mukaan vanhojen rakennusten energiatehokkuutta voidaan monin paikoin tehostaa puolella ja ylikin.

Tällä hetkellä pientalojen energiakorjauksia tuetaan pääasiassa kotitalousvähennyksellä, jonka enimmäismäärä on nostettu 3000 euroon: esimerkiksi lämmitysjärjestelmän vaihdosta koituneet työkustannukset voi vähentää tuloverotuksessa. Pienituloiset voivat taas saada tarveharkintaista energia-avustusta, jota voi nyt käyttää paitsi uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon myös erilaisiin energiatehokkuutta lisääviin toimenpiteisiin. Energia-avustusta ei voi käyttää työvoiman palkkaamiseen vaan esimerkiksi lisäeristeiden hankkimiseen. Avustuksen suuruus on neljännes hyväksytyistä kustannuksista.

Myös kerros- ja rivitaloasunnoille myönnetään energia-avustuksia. Avustuksia voi saada esimerkiksi rakennuksen eristeiden lisäämiseen, ikkunoiden ja parvekeovien parantamiseen sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien ekotehostamiseen. Avustusten saamisen ehtona on kuitenkin yleensä energiakatselmuksen teko. Itse energiaketselmuksenkin teettämiseen voi tosin saada avustusta.

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luonnonsuojelijassa (4/2009)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi