Kuvituskuva

Rakennukset energiankulutuksen hiljaisia jättiläisiä

Rakennusten ympäristövaikutuksista puhutaan hämmentävän vähän suhteessa niiden aiheuttamaan kuormitukseen. Pelkästään rakennusten lämmitys aiheuttaa kolmasosan kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä. Jos tarkastellaan koteja, myös niiden energiankulutuksesta puolet menee lämmitykseen. Kolmannes kotien energiasta kuluu puolestaan sähkölaitteisiin ja valaisuun, loput eli viidennes veden lämmittämiseen. Kaikista kotitalouksien ympäristövaikutusten aiheuttajista asuminen on ruokavalion ja liikkumisen ohella. yksi tärkeimmistä tekijöistä

Vanhassa varaava puulämmitys

Valtimolla asuva toimittaja Sampsa pitää säästöä kodin tärkeimpänä energiatekona. ”Asun vanhassa puutalossa ja suosin sen alkuperäistä tekniikkaa. Puulämmitteiset tulisijat valmistavat ruoan, lämmittävät asunnon ja huolehtivat myös sen ilmanvaihdosta”, Sampsa kertoo. Hän pitää varaavaa puulämmitystä ympäristön kannalta parhaana omakotitalon lämmitysratkaisuna.

Ekotehokasta kerrostaloelämää

Kuopiolainen opiskelija Jouko painottaa kerrostaloasumisen ympäristöystävällisyyttä: kerrostalossa on asuinneliömetriä kohden vähän haihduttavaa ulkopinta-alaa. ”Tiheässä asutuksessa kaukolämmön käyttö on kannattavampaa. Kun vielä asutaan kaupunkimaisen ahtaasti, lämmitettäviä neliöitä kertyy vähän”, hän jatkaa perusteluja. Joukon mielestä kodin tärkeimmät energiavalinnat ovat asunnon sijainti, asumis- ja lämmitysmuoto sekä ostetun sähkön tuotantotapa. ”Niiden jälkeen voi tarkastella yksittäisten laitteiden sähkönkulutusta”, norppasähkön tilaaja summaa.

Säästäväisyysaatteesta ponnistaja

Joensuulainen yliopisto-opiskelija Katja painottaa myös sähkölaitteiden merkitystä kodin energiapaletissa. ”Pyrkimyksenä on hankkia energiatehokkaita sähkölaitteita sekä välttää valojen ja muiden vempainten turhaa käyttöä”, hän toteaa. Katja on oppinut energiansäästön kotoa, jossa hyveenä oli ennen kaikkea yleinen säästäväisyys. ”Sähköuunin jälkilämmöt käytetään hyväksi, ja pesukone pyöritetään aina täysinäisenä”, myöhemmin myös ympäristöasioista kiinnostunut Katja kuvailee.

Suunnittelu painaa sammuttelua enemmän

Suunnittelutyö on rakentamisen halvin vaihe, mutta sen aikana lyödään lukkoon 80 prosenttia asumisen aikaisista energiakustannuksista. Loput 20 prosenttia määräytyy asumistottumusten mukaan. Tutkija Kaarin Taipale painottaa, että mikään asumismuoto ei sinänsä ole ympäristöystävällinen. Esimerkiksi paljon puhutusta tiiviistä ja matalasta rakennuskannasta tai puuraaka-aineesta voidaan tehdä ekotehottomia ratkaisuja.

Motivan mukaan energiatehokkaan kodin suunnittelun avainasioita on monia. Niitä ovat talon koko ja muoto, sen sijoittaminen tontille, lämmöneritys, ilmanpitävyys ja lämmitysjärjestelmä. Myös vesikalusteet, sähköratkaisut sekä teknisten järjestelmien ohjaus vaikuttavat energiankulutukseen.

Kuitenkin myös rakennusten käytöllä ja sinne hankittavilla sähkölaitteilla on merkitystä. Yhden asteen lasku huonelämpötilassa säästää nyrkkisäännön mukaan viisi prosenttia energialaskusta. Ja jos kaikki suomalaiskodit vaihtaisivat hehkulamppunsa energiansäästölamppuihin vuoteen 2010 mennessä, valaistukseen tarvittavasta sähköstä säästyisi kaksi kolmasosaa.

Ylipäänsä vanhat laitteet kuluttavat uusiin A-luokan laitteisiin verrattuna paljon – jopa puolet enemmän. Motiva ei kuitenkaan suosittele, että energiansäästön nimissä vanhat kodinkoneet vaihdettaisiin uusiin. Ekotehostus kannattaa tehdä vasta laitteita uusiessa ja korjattaessa.

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa (5/2006)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi