Kuvituskuva

Puolen vuoden leppoistamisretriitti

Downshifting, leppoistaminen… Viime vuosien aikana sanat ovat herättäneet paljon innostusta paremman elämänlaadun etsijöiden joukossa. Aiheesta on blogeja, oppaita, lehtiä ja tutkimustakin jo tulossa. Ajatukseen liittyy muun muassa nimenomaan taloudellisen toimeentulon laskeminen tietoisesti, jotta elämän muille asioille jäisi paremmin aikaa.

Asia on herättänyt myös kiukkua ja leppoistajia on syytetty laiskuudesta ja kansantalouden kasvutavoitteiden hylkäämisestä. Niin tai näin, leppoistaminen tekisi varmasti monelle pienissäkin määrissä hyvää, tarkoitti se sitten tuota taloudellista puolta tai ihan muuten vaan pysähtymistä hetkeksi miettimään työn ja muun elämän suhdetta.

Tutkimus on siitä mukavaa työtä, että hyvin usein ei ole juurikaan väliä, missä sitä tekee. Itse olen hyödyntänyt tätä nyt nelisen kuukautta tutkimusvaihdossa Sveitsissä, jäljellä on vielä kaksi kuukautta. Tulin tänne taskuissani konkreettisia tavoitteita ja sitten vähän muunlaisia tavoitteita – tarkalleen ottaen oppimaan, kuinka olla tekemättä työtä aivan jatkuvasti.

Monien kutsumusammattien (ja nykyään aika monen muunkin työn) ongelma on turhan usein se, että työ imaisee tekijän mukaansa. Joskus niin pahasti, ettei varsinaista vapaa-aikaa ole enää juuri lainkaan, jos ei sitä erikseen ymmärrä järjestää tai jokin käytännön asia siihen pakota. Työn tekijä ei useinkaan itse välttämättä edes kärsi siitä, että päivät ovat aivan sattumanvaraisen mittaisia ja jo aamukahvilla päivän haasteet pyörivät päässä tuhatta ja sataa. Työn tekijä saattaa myös innokkaasti jauhaa työstään kaikille läheisilleen, vaikka nämä saattaisivat välillä arvostaa ihan jotain muuta kuin ainaista työstä puhumista.

Minulle on päässyt viime vuosien aikana käymään vähän näin. Asiaa ei ole auttanut lainkaan, että onnistun kiinnostumaan jatkuvasti uusista haasteista ja listaan ne sen kummemmin miettimättä ”to do”-listaani.

Päätinkin siis opiskella jotain aivan uutta. Vähemmän työn tekemistä tai ainakin vähempien tavoitteiden asettamista paremman työn ja elämänlaadun takia. Tenttasin alkuun kirjakaupalla oppeja tutkimustyöstä, kirjoittamisesta ja työn organisoinnista. Olen aina pitänyt itseäni hyvin organisoituna ihmisenä, mutta kun alkoi huomaamaan, että kalenteri on niin täynnä, ettei itse tärkein – eli tutkiminen ja kirjoittaminen – saa aikaa kuin minimimäärän päivästäni, aloin miettiä, että jokin on vialla. Lisäksi oli jäänyt ruoanlaittoharrastus, kesäiset retket maalle peltotöihin, juoksemisesta kerkesi lähinnä vain unelmoida, muita kuin työhön liittyviä kirjoja en ollut lukenut kuukausiin tai ehkä vuosiin.

Järjestin työni ja olemiseni uudelleen. Aloin asettaa vähemmän ja tarkempia tavoitteita työn suhteen. Lisäksi kirjasin, milloin täytyy pitää puolikas tai kokonainen vapaapäivä. Päätin, että aamun ensimmäisten työtehtävien valmistumisesta palkitsen itseni juoksulenkillä auringossa. Päätin opetella paikallisten kasvisten käyttöä ja vierailla torilla säännöllisesti ja omistaa lauantai-illat kokkailulle ajan kanssa.

Niin, ei kuulosta kovin kummoiselta. Oikeastaan aika tylsältä. Päätöksen tulokset ovat kuitenkin näkyneet elämänlaadussani kaikilla mahdollisilla tavoin. Järkevät tavoitteet ovat tuoneet rytmiä työhöni ja olen huomannut saavani paljon enemmän ja parempaa aikaan ja vielä aikaisempaa huomattavasti vähemmässä ajassa. Olen löytänyt aikaa keskittyä hyödyntämään puhtaiden raaka-aineiden parhaat puolet ja päässyt nauttimaan terveemmästä ja energisemmästä olosta herätettyäni intohimoni ruoanlaittoon uudelleen. Olen saanut vapaa-aikaa junamatkailuun ja Sveitsin upean luonnon ihailuun, ranskanopiskeluun ja urheiluun. Neljän kuukauden kokemuksella on täysin sitä mieltä, että toisenlainen ajankäyttö on myös auttanut työtäni.

Luulen, että nykyisessä varsin hektisessä menossa jokaisen olisi hyvä pysähtyä hetkeksi aivan vakavasti miettimään omia tekemisiään – oli sitten mahdollisuutta vaihtaa kokonaan maisemaa tai ei. Luulisin, että asian voisi ajaa lyhyempikin aika ja lähempänäkin oleva paikka. Itse aion Suomeen palattuani toteuttaa tätä vaikkapa viettämällä enemmän aikaa isoäitini kanssa.

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi