Kuvituskuva

Onnellisesti eko

On kiistatonta, että väljästi asuminen kuluttaa energiaa enemmän kuin pieneen asuntoon tyytyminen. Isosta asunnosta suomalaiset silti haaveilevat, siitä paljon puhutusta omakotitalosta.

Monet myös toteuttavat unelmansa. Varjopuoli on usein tuntien ruuhkassa istuminen, kun julkisten reitit eivät harvaan asuttuun onnelaan asti ulotu.

On epätodennäköistä, että nämä Nurmijärvi-ihmiset muuttaisivat takaisin pienempään asuntoon, vaikka heille kuinka syytäisi tietoa autoilun ja lämmityksen ilmastopäästöistä. Sen sijaan tiiviistä kaupunkiasumisesta pitäisi tehdä houkuttelevampaa.

Miten kerrostaloasumisesta sitten saataisiin tehtyä onnellisen arjen tyyssija? Itse toivoisin kovasti omaan taloomme kerhohuonetta, jossa voisi entisöidä ja huoltaa huonekaluja. Runsaat taloyhtiön varastotilat vähentäisivät lisätilan tarvetta asunnossa.

Miksi ihmeessä kerrostalojen sisäpihat on luovutettu asfaltille ja autoille? Millaisia vihreitä keitaita ne voisivatkaan olla grillauspaikkoineen ja pihakeinuineen. Yhteisistä marjapensaista voitaisiin syksyllä kerätä marjat talkoilla, samalla kun kukkasipulit nostettaisiin talvehtimaan.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon yhteisöllisyyden tarpeesta. Yhteisöllisyyttä on vaikea saada aikaa, jos kaikki pysyttelevät tiukasti omissa neliöissään. Yhteinen tila mahdollistaa kanssakäymisen.

Ekotehokkaita palveluja koskevassa tutkimuksessa kerrotaan mainio esimerkki siitä, mitä yhteinen tila voi kerrostalossa tarkoittaa. Wieniläisen kerrostalon pesutuvan yhteydessä on mukava taukotila, jossa lapset voivat leikkiä ja aikuiset istua kahvikupposen ääressä koneen pyöriessä. Pesula mahdollistaa talon asukkaille pieniä arjen mielihyvän hetkiä. Ne voivat olla ratkaiseva syy olla hankkimatta omaa pesukonetta.

Tutkimuksessa todetaankin, että vain ani harva valitsee palvelun pelkästään sen ympäristöystävällisyyden takia. Ekopalvelu saatetaan valita, jos se myös lisää elämänlaatua. Vaaditaan siis arkisia onnen hetkiä – ja samalla ekologisempaa elämää.

Lähde:
Markku Anttosen ja Minna Halmeen artikkeli Ekotehokkaat palvelut ja arjen onnen hetket

Tagit: , , ,

3 kommenttia

  1. Hyvä kirjoitus! Asuntoyhtiöihin tarvittaisiin todellakin lisää kerhohuoneistoja ja yhteisiä tiloja. Itsekin koen huonoa omatuntuoa liian suuresta asunnosta. Ympäristöarvojen lisäksi pienesti asuminen on mukavaa siitäkin näkökulmasta, että siivoamisen ja huoltamisen tarve vähenee ja aikaa jää muihin kivoihin juttuihin.

  2. Lisäksi itse asuntojen viihtyisyyteen pitäisi panostaa, koska minua ei koskaan saisi nykyisellä betonibunkkeritarjonnalla muuttamaan kerrostaloon, vaikka tiiviisti asuminen olisikin ympäristön kannalta järkevää. Mutta esittämäsi ideat ovat loistavia ja toivon, että ne etenevät kerrostalokiinteistöjen suunnittelijoille saakka!

  3. Meitä viisihenkinen nuori perhe, ja elintilana 54 neliötä kerrostalokaksiossa keittokomerolla ja parveekkeella. Enkä vaihtaisi pois! Tosin vanhin lapsemme on vasta kahdeksan, ja ei vielä koe eristäytymisen tarvetta muusta perheestään kuin tilapäisesti.

    Emmekä ole varmaan edes sisustaneet ja hoitaneet säilytystilaratkaisuja optimaalisimmin.

    On hienoa, että se, mikä itselle tuntuu tavalliselta, vastustaa jotain ihme asumisnormeja! Olin pöyristynyt, kun neuvolassa kolmatta lasta odottaessani ensi kättelyssä ennen vointini tiedustelemista kysyttiin: ”Onko asumisolosuhteisiinne tulossa mitään parannusta?”

    Tarvitaan vain hieman mielikuvitusta: Miksi sänky, jota käytetään vain yöllä, pitäisi olla tilaa viemässä päivälläkin. Miksi kodistamme ei saisi huomata, että täällä asuu lapsiakin? Miksi yhtä tilaa pitäisi käyttää vain yhteen tarkoitukseen?

    Esim. kerrostalon kantakaupungissa poikkeuksellset aitaamattomat pihapläntit, askarteluhuone, pesutupa ja naapurihenki (johon voi itsekin vaikuttaa) nostavat myös asumisen arvoa näin.

    Yhteisöllisyys ei kuitenkaan pitäisi olla mikään itseisarvo, ja ulkopuolisten projektien pakottamaa. Mitä siitä, jos olen ainoa, joka käy salaa pistämässä kukkasipuleita maahan?

    Asumisen arvoa pitäisi yhä enemmän laskea kävellen, pyörällä ja julkisilla saavutettavien palvelujen kannalta. Yhteisten, julkisten, ei-kokonaan kaupallisten viherhaluiden määrästä kaupungissa pitäisi myös pitää kasvavaa haloota.

    Aihetta voisi jatkaa lähes loputtomiin, esim. asuntojen rakenteellisesta suunnittelusta ja muunneltavuudesta alkaen… Kattopuutarhat, kasvihuoneet…

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi