Kulutus.fi
Kuvituskuva

Mitä pahaa villassa voi olla?

Seuraan Facebookissa Vegaani-ryhmää, sillä siellä törmää usein hyviin vinkkeihin eettisistä ja eläinystävällisistä vaihtoehdoista ruuan ja muunkin kulutuksen suhteen. Ryhmässä on toisinaan keskusteltu siitä, mikä lanka sopisi villattomien villasukkien neulomiseen. Sukkaan sopivien lämpimien ja kulutusta kestävien lankojen löytäminen vaikuttaa vaikealta. Mikä villassa mättää, kun sitä ei haluta käyttää?

Villa on ominaisuuksiltaan vaatetusmateriaalien kuningas: se lämmittää, kestää, hengittää, on muokkautuva, pitää kosteutta ja puhdistaa itse itseään. Vastuullisia vaateostoksia käsittelevissä artikkeleissa kehotetaan yleensä suosimaan laadukkaita kotimaisia vaatteita, jotka on valmistettu luonnonmateriaaleista. Mikäpä olisi luonnollisempaa kuin villa – sen tuotantoprosessi on taviksenkin helppo hahmottaa, toisin kuin vaikkapa öljystä valmistetun akryylin.

Googlailun perusteella suomalainen villa ei vaikuta huonolta vaihtoehdolta myöskään eläinten näkökulmasta. Vihreät vaatteet -sivuston mukaan suomalaiset lammastilat ovat pieniä ja lainsäädäntö eläinten kohtelusta tiukkaa. Monessa muussa maassa taas lampaiden sekä kashmir- ja mohairvillaa tuottavien vuohien kasvatus on tehotuotantoa siinä missä muukin eläintuotanto. Yllättävää oli kuitenkin lukea, ettei suomalaista villaa ole helppo löytää.

Animalia-lehdessä 1/2015 kerrotaan, että lähes kaikki kaupoissa myytävät villatuotteet langoista vaatteisiin ja asusteisiin on tehty ulkomaisesta villasta. Vaikka villa olisi kehrätty Suomessa ja lankavyyhdissä olisi avainlippumerkki, villa on 96 prosentin todennäköisyydellä peräisin ulkomailta. Alkuperämaan tarkka selvittäminen on usein hankalaa, ja siksi ei ole tiedossa myöskään, millaisissa oloissa lampaita on pidetty.

Animalian verkkosivujen mukaan 80 % maailman tekstiiliteollisuuden käyttämästä villasta tuotetaan Australiassa, ja suurin osa siitä on merinovillaa. Merinolampaita ei kohdella hellin käsin: Australiassa on yleistä leikata lampaan peräpään ihosta pois iso alue toukkien pesiytymisen ehkäisemiksi – ilman kivunlievitystä. Uudessa-Seelannissa ja Euroopassa tämä kivulias mulesing-toimenpide on kielletty.

Mulesingista syntyi kohua joitakin vuosia sitten, ja toimenpiteen kieltämistä suunniteltiin myös Australiassa. Kielto kuitenkin peruttiin. Ilmeisesti kuluttajat eivät loppujen lopuksi olleet tarpeeksi kiinnostuneita eläinten kohtelusta, vaan jatkoivat villatuotteiden ostamista ongelmista huolimatta.

Ylellisen angoravillan tuotanto taas keskittyy Kiinaan. Animalian juttu kertoo, että villaa tuottavat kanit kasvatetaan yksitellen pienissä häkeissä, jottei turkki vahingoitu. Karvat saatetaan irroittaa repimällä. Eläinoikeusjärjestöjen kampanjoinnin tuloksena monet vaateketjut ovat onneksi luopuneet angoravillan käytöstä. Listalta puuttuu kuitenkin monia kalliimpia merkkejä – juuri niitä, joita moni pitää laadun vuoksi fiksuna ja vastuullisena vaihtoehtona.

Miksi sitten vegaanit eivät käytä edes kotimaista villaa? Yksi perustelee asian näin: ”Eläinten villa on tarkoitettu eläinten omaksi lämmikkeeksi, turkki omaksi suojaksi ja maito eläimen omia jälkeläisiä varten. Ei ihmisen käyttöön.” Peruste ei siis välttämättä liity eläinten kaltoinkohteluun, vaan kyse on kokonaisfilosofiasta, joka ei aina mene yhteen kestävän kulutuksen suuntaviivojen kanssa.

Animalia-lehden jutussa muistutetaan myös, että suurin osa villantuotannosta on kytkeytynyt lihantuotantoon. Suomessakin villa on lihan sivutuote: karitsat syntyvät keväisin ja ne teurastetaan syksyllä 6–7 kuukauden ikäisinä. Villatuotteita ostaessa tulee siis tukeneeksi rahoillaan myös eläinten kasvattamista syötäväksi, ja se on monelle ongelma.

Mitähän mietin seuraavan kerran lankaostoksilla? Varmasti yritän jäljittää kotimaisesta villasta tehtyä lankaa. Jos sellaisen löytäminen osoittautuu mahdottomaksi, täytyy varmaan tähyillä kasviperäisiä vaihtoehtoja, joita löytyy banaanista hamppuun ja tekokuituihin. Lankayrittäjän mukaan harvasta on kuitenkaan villan korvaajaksi sukanteossa, sillä ne eivät ole tarpeeksi lämmittävä ja kestäviä. Vegaaniryhmän suosikki sukkalangaksi vaikuttaisi olevan bambu – pidetään mielessä.

Tagit: , , , , , ,

1 kommentti

  1. Villa on ylivoimainen materiaali. Esimerkiksi Pirtin Kehräämön sivuilla mainitaan, että lankoihin käytetään kotimaista villaa. Luulisin myös tuottajilla olevan myynnissä omien lampaiden villasta tehtyä lankaa. Suomessa lampailla on yleensä sellaiset olot, että villaa voi laittaa ylle ilman omantunnon tuskia. Viitseliäs purkaa vanhoja neuleita uudelleen käytettäväksi. Eläinten villa voi olla tarkoitettu eläinten omaksi lämmikkeeksi, mutta jos lampaita ei kerittäisi, niillä olisi todella tukalat oltavat. Lammas on tyytyväinen, kun pääsee eroon kuumasta ja painavasta villastaan. Lammas ei kärsi keritsemisestä. Päin vastoin.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi