Kuvituskuva

Minun roskiani ette hyödynnä!

Kevät toi taannoin meidänkin taloyhtiömme pihalle vaihtolavan, jonne kunkin oli tarkoitus kantaa kevätsiivouksessa tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Hienoa, loistava dyykkauspaikka aivan omalla takapihalla!

Lavalta löytyi kotiini mm. söpö lipasto ja jakkara. Hyvää tavaraa olisi ollut enemmänkin, mutta koska lava seisoi ulkona, menivät vähänkin herkät materiaalit nopeasti pilalle sateessa. En ollut ainoa, joka lavaa kävi penkomassa – eräänä iltana kuulin, kuinka ohi kulkenut nuoripari innostui puhumaan ”aarteista”, joita tuollaisilta lavoilta saattaa löytää.

Roskalava auttaa asukkaita pääsemään helpolla tavalla jätteistään eroon. Toisaalta tavaran sinne dumppaaminen on liiankin helppoa. Taloyhtiömme käytäviin kyllä kiinnitettiin ohjelappuja, joissa kerrottiin, millaista tavaraa lavalle saa viedä. Ongelmajätteet ja kodinelektroniikka eivät kuulu jätelavalle vaan omaan kierrätyspisteeseensä. Ilmeisesti viesti olisi pitänyt muotoilla vielä selkeämmin, sillä joku oli kiellosta huolimatta tuonut lavalle vanhan jääkaappinsa.

Minun olisi tehnyt mieli laatia roskalavan viereen kyltti, jossa esittelisin lyhyesti muita mainioita tapoja omasta tavarasta eroon pääsemiseen – sellaisia, joiden avulla tavarat tai niiden materiaalit päätyvät kaatopaikan sijaan hyötykäyttöön. Kierrätyskeskus on mahdottoman helppo sellainen, lisäksi monet hyväntekeväisyyskirpputorit ottavat maksutta vastaan hyväkuntoista tavaraa. Kaikki lavalle päätynyt tavara ei nimittäin ollut lainkaan ”roskaa”, eli rikki mennyttä tai käyttökevotonta kamaa. Nykyään roskaksi taitaa kelvata mikä tahansa esine, jota omistaja ei vain jostain syystä enää jaksa katsella silmissään!

Hämmentävin lavalöytöni oli tiukasti solmulla suljettu pehmeä jätesäkki. Tietysti kiinnostuin ottamaan selvää siitä, mitä se sisältää! Taisteltuani solmun auki vedin säkistä ulos kolme kaunista ja hyväkuntoista villakangastakkia. Mitä ne tekevät jätelavalla, kun Uffin keräyspisteeseen kiikutettuna niistä voisi olla iloa ja hyötyä vielä monelle käyttäjälle?

Harmistuneena ongin takit ylös ja päätin itse viedä ne vaatekeräykseen. Mutta mitä – niiden kauluksiin ja kyynerpäihin oli leikattu saksilla siistit viillot. Takeista luopunut käyttäjä on näin varmistanut, ettei kukaan pääse hyötymään hänen jämistään. Sääliksi kävi kauniita takkeja!

Omien jätteiden sabotointi hyödyntämiskelvottomiksi näyttää mielestäni pöyristyttävältä toiminnalta. Toisaalta tuo halveksimani leikkely on ehkä saanut alkunsa siitä asenteesta, että takkien omistajan mielestä toisten hylkäämän rojun penkominen näyttää hämärältä hommalta. Kunpa voisimme ymmärtää toisiamme paremmin – minä roskansa pyhittävää takkirouvaa ja hän minua, joka toivoisin, ettei eräänä päivänä olisi enää olemassa roskaa vaan ainoastaan monenlaisia kierrätettäviä ja hyödynnettäviä materiaaleja!

Lue pääkaupunkiseudun hyvistä dyykkauslavoista ja jätä omat vinkkisi muille: Roskalava HKI Facebookissa

Tagit: , , ,

1 kommentti

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi