Kuvituskuva

Millaiset eväät lapsi kotoa saa?

Pienen vauvan äidin oletetaan näköjään olevan valmis joustamaan periaatteistaan ja arvoistaan – mutta ei suinkaan lapsen, vaan enemmistön mielenrauhan vuoksi.

En ole syönyt lihaa enää vuosikausiin, ja alkuhankaluuksien jälkeen sen sai menemään jästipäidenkin tietoisuuteen. Nyt kun lapsi on kuvioissa, on minulta muutaman kerran kysytty, annanko kuitenkin lapselle liharuokaa. Kysymys on jotenkin niin hämmentävä, etten aluksi edes tajunnut, miten sairas se on. Minun kasvissyöntiini kun ovat syynä paitsi kulinaristiset ja terveydellisetkin, myös erittäin vahvasti eettiset syyt, mikä kysyjilläkin yleensä on ollut tiedossa.

Käydäänkö muidenkin elämänarvojen suhteen samanlainen keskustelu? En usko, että ateistiperhe joutuu vastaamaan kysymykseen, kasvatetaanko lapsi kuitenkin uskovaiseksi. Tai että porvari-isän oletetaan pistävän lapsensa pioneereihin tai vastaavasti vasemmistolaismamman odottavan kieli pitkällä, koska lapsi kasvaa riittävän isoksi voidakseen liittyä kokoomusnuoriin. Miksiköhän sitten kasvissyöjävanhemman oletetaan syöttävän lapselleen sellaista ruokaa, mitä ei itsekään suostuisi syömään? Onhan kyse kuitenkin myös siitä, millaista ravintoa pitää paitsi moraalisesti oikeana, myös hyvinvoinnin kannalta oikeana.

Ärsyynnyin siitä ajatuksesta, että kasvissyöjän oletettaisiin itsekin pitävän liharuokaa normina ja ensisijaisena vaihtoehtona, ja kasvissyöntiä jonakin poikkeuksena, jonka hörhö voi halutessaan valita. Ei kasvissyönti ole sen enempää lapsen ohjailemista kuin lihaa sisältävä “ruoka” – ja oikeastaan vähemmän, koska tällöin lapsi näkee muitakin vaihtoehtoja kuin sen yleisen, ja voi aidommin tehdä itse omat valintansa sitten isompana. Ja minkälaisen ihmisen mallin tarjoaa lapselleen sellainen äiti tai isä, joka ei edes itse seiso ajatustensa takana?

No, toivottavasti ainakin joidenkin asiaa tiedustelleiden kohdalla kyse on ollut vain harmittomasta jutustelusta ilman sen kummempaa miettimistä. Koska toinen vaihtoehto on huolestuttavampi, se jossa elämänarvoilla ei nähdä olevan väliä, mikäli ne poikkeavat valtavirrasta. Ja mitä enemmän maailmassa sellaista ajattelutapaa esiintyy, sitä tärkeämpää on, että vanhemmat näyttävät omalla esimerkillään lapsille, että normeista voi poiketa ja omilla aivoilla on hyvä ajatella.

Tagit: , , , ,

7 kommenttia

  1. On hienoa, että kasvissyöjävanhemmat haluavat näyttää lapselleen mallia omilla ruokailutottumuksillaan. Ihailtavaa, mutta itse luulen, että jos koskaan niitä muksuja tulee, niin ravitsemusterapeuttina en taida ihan pelkällä kasvislinjalla pysyä. Riista ja lähes riista (eli poro) on kuitenkin esimerkiksi ympäristön kannalta järkeviä vaihtoehtoja, joilla voi täydentää ruokavaliotaan. Kuten myös kala. Ravitsemuksellisesti pienillä määrillä lihaa on merkitystä mm. raudan riittävään saantiin. Ei sitä tartte joka aterialla tai edes välttämättä joka päivä nassuttaa. Teho- ja ylituotettu liha ei minuakaan kuluttaja kyllä yhtään innosta. Toki yritän ammattini puolesta palvella vegaani- tai vegetaristivanhempia ravitsemusongelmista heidän lähtökohdista käsin ja kunnioitan heidän päätöstään. Ei lasten ruokavalion koostaminen ole mahdotonta pelkillä kasvikunnan tuotteilla, mutta hieman ekstravaivaa se saattaa kiireisenä arkipäivänä vaatia.

    Kiva, että näistä asioista keskustellaan!

  2. Leena,

    kiitokset rakentavasta kommentistasi. Itse näkisin, että julkisuudessa tarvittaisiin puolueettoman ravitsemusalan asiantuntijan puhetta siitä, miten terveellisen ruokavalion voi koostaa myös vähän tai ei lainkaan eläinkunnan tuotteita käyttäen.

    Mitä ”maitopropagandasta” pitäisi ajatella? Ihmisten kanssa keskustellessa huomaa, että maidonjuonti on kyllä saatu suomalaisiin iskostettua.

    Kasvis- ja vegaanivalintoja arvosteleville on paljon helpompaa vastata, kun takana on ravitsemusalan ammattilaisen tarjoamaa tietoa. Ympäristöjärjestöt tarjoavat ansiokasta tietoa, mutta suurenyleisön silmissä siinä nähdään samaa omien intressien ajamisen tahtoa kuin eläinperäisiä tuotteita ajavien yritystenkin kampanjoissa.

  3. ”Ihmisten kanssa keskustellessa huomaa, että maidonjuonti on kyllä saatu suomalaisiin iskostettua.”

    Totta. Itsekin olin pitkään siinä käsityksessä, että maito on ihmeaine joka auttaa kaikkeen – kunnes tajusin, että olen kuullut sen ainoastaan maitoa tuottavilta yrityksiltä.

  4. Itse asiassa erittäin monessa koulussa kysytään yhä edelleen uskonnottomilta vanhemmilta, että josko heidän lapsensa nyt kuitenkin pistettäisiin sinne uskonnon opetukseen?! Vaikka lain mukaan heidän pitäisi automaattisesti sijoittua elämkatsomustiedon opetukseen…

    Jo omana aikana yläasteella ja lukiossa oli mahdollista saada kasvisruokaa, mutta miten on onko alakouluissa oppilaille kasvisvaihtoehtoa? (Huom. olen käynyt peruskoulun ja lukion erittäin pienissä maalaiskouluissa joissa erilaisuus oli huomionhakua ja ”erikoisuuden taoittelua”)

  5. Olen samaa mieltä kanssasi, Marja, että ympäristöjärjestöjen tieto on joskus aika yksioikoista. Toisaalta suhtaudun myös kriittisesti oman alani rooliin, kun aika moni on kuitenkin perus ruokaympyrä-ajattelun vankeja. Yritämme ammattilaisina muokata ravitsemusneuvontaa allergioiden tai ruoanlaittotaitojen mukaan, joten mielestäni meidän tulisi pystyä muokkaamaan ja ohjeistamaan vegaani- tai vegetaristiperheitä heidän periaatteiden mukaan. Kompromissejä joudutaan harkitsemaan, mutta pääasia on, että asioista puhuttaan ja molemmat puolet perustelevat ajatuksiaan.

    Ns. maitopropagandalla on juuret maatalousyhteiskunnassamme ja ruokakulttuurissamme, eikä kyse ole pelkästään markkinamiesten kikoista. Meillä on satsattu aikoinaan maitotalouteen osittain ilmasto- ja maantieteellisin perustein. Toisaalta suomalaiset ovat pystyneet hyödyntämään maitoa paremmin myös aikuisiällä (meillä on muuta maailmaa huomattavasti vähemmän laktoosi-intoleranssia) ja se on kuulunut luontaisena osana ruokapöytäämme. Ympäristökeskustelun ja maitotaloustuotteiden kuormittavuuden keskustelun herättyä on tietysti ikävä huomata, että onkohan tämä sittenkään hyvä juttu… Onneksi nykyään löytyy hyviä kasvipohjaisia juomia (esim. soija-, riisi- ja kaurajuomat), jotka korvaavat maitoa aina vaan paremmin, koska niitä täydennettään mm. kalsiumilla ja B12-vitamiinilla. Ihan pienille lapsille nämä eivät valitettavasti täysin vasta heidän tarpeitaan tai niiden käyttö ei ole mahdollista (johtuen mm. soija-allergiasta), joten ruokavaliota pitää sitten täydentää muilla ruoka-aineilla ja koostamalla muut ateriat entistä terveellisemmin. Mitä monipuolisemmin ruoka-ainevalikoima, sitä todennäköisemmin kasvipohjaiseen ruokavalioon turvaava perhe takaa lapsen monipuolisen ruokavalion, terveen kasvun ja kehityksen.

  6. On hienoa, että lapsellesi tarjoat kasvisruokaa. Lapsi oppii alusta alkaen syömään kasviksia, mikä ei esimerkiksi minulta onnistu. Olisi oikeastaan vain typerää ruveta liharuokaa vain lasta varten tekemään ja minusta on tyhmää vähätellä kasvissyönnin etuja. Olethan selvästi löytänyt sopivan ja tasapainoisen ruokavalion.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi