Kuvituskuva

Mainonnan seitsemän syntiä

(i) Mainokset ja energiankulutus.
Itse mainosten tuottaminen (paperi, muste jne.) ja/tai niiden valaiseminen sekä uuden ajan digitaaliset näytöt vaativat kaikki energian ja luonnonvarojen kulutusta. Tämän lisäksi kulutus, johon mielikuvamainonta yllyttää, on yksi suurimmista syistä vallitsevaan ympäristöongelmaan (energiakulutukseen). Mitä enemmän mainoksia, sitä enemmän energiankulutusta.

(ii) Mainosten epätotuudenmukaisuus.
Mainostilat ovat avoimia miltei kaikentyyppisille tuotteille. Mielikuvamainosten päämääränä on yllyttää kulutukseen ilman rajoja. Niin kauan, kun tämä on mielikuvamainonnan tavoite, voimme kysyä, miten totuudenmukaisia mainokset voivat olla. Voivatko mainokset myös tuoda esille tuotteiden haittapuolet? Voivatko mainokset olla rehellisiä sen suhteen, mitä on terveellinen ja kohtuullinen kulutus tai mitkä kyseisten tuotteiden tuottamisessa aiheutuneet ympäristövaikutukset olivat?

Kuvitelkaa vaikkapa Coca-Cola –mainosta, jossa sanottaisiin: ”Coca-Cola, hyvänmakuinen mutta epäterveellinen. Yksi pullo viikossa on sopiva määrä!”. Tai H&M: ”Hieno paita, mutta muistakaa Kiinan kaikki saastuneet vesistöt ja ilma sekä työntekijöiden epäinhimillinen arki!”

Mielikuvamainokset levittävät epätotuudenmukaisuutta ympärillemme piilottelemalla tietoa tuotantomekanismien ja kulutuksen seuraamuksista sekä hämärtämällä tai manipuloimalla käsitystämme tarpeistamme.

(iii) Mielikuvamainosten manipulaatiovoima.
Ei ole tarpeeksi, että mielikuvamainonta levittää ympärillemme epätotuudenmukaisuutta: sen tehtävänä on myös säädellä ja muokata mielihalujamme. Muokkaus tässä yhteydessä tarkoittaa kulutustarpeen ”luonnollisten rajojen” tai ”ihmisen mitan” venyttämistä ja manipuloimista. Rajattoman kulutuksen utopistisessa yhteiskunnassa tämä on välttämätöntä.

(iv) Mainosten alituinen läsnäolo.
Urbaanissa ympäristössä asuva henkilö ei voi suojella itseään mainoksilta. Toisin sanoen emme voi valita, haluammeko nähdä mainoksia. Tämä tosiasia vahvistuu ja mainokset valtaavat mitä aggressiivisimmin muodoin julkista tilaa, niin teknologisen kehityksen myötä – liikkuva kuva, ääni- ja hajutehosteet – kuin myös tunkeutumalla aina vain uusiin tiloihin.

Mainoksista on tullut kaupunkilaisille niin itsestään selvä ja kaikkialla läsnä oleva ilmiö, ettei moni edes enää huomaa näkevänsä mainoksia. Uuden mainosmedian ilmaannuttua kaupunkiympäristöön huomaamme sen ehkä jonkin aikaa, ennen kun se sulautuu arkiympäristön taustahuminaa. Tämä kenties muodostaa sellaisen mielikuvan, etteivät mainokset enää vaikuta meihin – että olemme mainosten ulottumattomissa. Uskon tämän olevan harhaa. Pikemminkin kyseinen ilmiö vain paljastaa sen, miten mainokset ovat uineet osaksi arkikokemuksiamme ja niiden vaikutus sulautunut elämäämme.

Voidaan myös sanoa, että mielikuvamainonta vähentää sielunrauhaa ja voimistaa riittämättömyyden tunnetta.

(v) Mainostuotot tulevat kuluttajan taskusta.
Ympärillämme näyttää vallitsevan käsitys, jonka mukaan mainokset tuottavat rahaa tyhjästä. Tällainen diili näyttäisi olevan aivan loistava juttu. Kyseessä on kuitenkin suuri harha. Julkinen paikka myy mainostilaa, mainostoimisto ostaa tilan, mainostoimisto myy mainosoikeuksia, yhtiöt ja yrittäjät ostavat näitä oikeuksia. Yhtiöt ja yritykset taas saavat rahansa meidän, kuluttajien, taskusta.

Joku kenties sanoisi, että tämä on reilua, sillä voimme valita, laitammeko rahamme tuotteiden ostamiseen. Olen eri mieltä. Koko järjestely on mahdollinen vain, mikäli ihmiset todellakin kuluttavat, ja kuluttavat paljon. Koska koko prosessi vaatii, että kulutamme, se ajaa meitä myös rasittamaan ympäristöä.

(vi) Mainosten epädemokraattisuus
Yksi demokratian periaatteista on, että kaikilla osapuolilla on samanvertainen mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kaikista selkein esimerkki siitä, miten mainostoiminta uhkaa tätä periaatetta on poliittinen mainonta (vaalimainonta). Mainonta on valtaa. Koska mielikuvamainokset eivät ainoastaan mainosta tuotteita, vaan hyvin pitkälti myös elämäntyylejä, kaikki ne elämäntyylit, jotka ovat talousmarkkinoilla heikkoja jäävät ilman näkyvyyttä.

(vii) Mainokset valloittavat julkiset tilat
Yhteisiä julkisia tilojamme värittävät pääasiallisesti mainokset. Ne ovat vallanneet miltei kaiken visuaalisen ja auditiivisen tilan kaupunkiympäristössämme ja lisääntyvät koko ajan. Miksi julkiset tilamme eivät tuo esille kauneutta, moraalista vastuuntunnollisuutta ja ihmismielen luovaa voimaa (ei tuottoa tavoittelevaa)? Miksei kaupunkiympäristöä ole valjastettu edistämään ihmisten mielenrauhaa? Missä innoittava taide ja elävä katukulttuuri? Miksi vain mainoksia???

Tagit: ,

1 kommentti

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi