Kuvituskuva

Kaamosterapiaa luonnon ehdoilla

Mitä tehdä, kun pimeys masentaa ja kaamos vie voimat? Ekoarjen sankarit eivät halua lisätä hiilidioksidipäästöjä lentämällä etelän aurinkoon. Sen sijaan he lähtevät lenkille, sytyttävät kirkasvalolampun ja kuluttavat kulttuuria.

Lisääntynyt unentarve, jatkuva väsymys ja yltynyt makeanhimo. Näin moni kuvaa kaamosoireitaan. Kun työ- ja koulumatkat täytyy rämpiä pimeydessä loskan läpi, lomamatka etelään voi tuntua oikein hyvältä idealta.

Kaikki eivät kuitenkaan ole sitä mieltä. ”Etelänmatkaa on turha perustella syksyllä. Se voi vieläpä pahentaa harmauden tuntua sen sijaan, että vähitellen sopeutuisi luonnon rytmissä vuodenaikojen vaihteluun, sanoo Hanna, 32, Naantalista.

Hirvensalmella asuva 11-vuotias Masa ei ole vielä koskaan astunut lentokoneeseen tai käynyt ulkomailla. Vaikka luokkatoverit lentelevät lomillaan Kreikkaan ja Thaimaahan, Masa ei halua lentää pelkästään kaamoksen takia.

Myös mikkeliläinen Hanna, 34, jättää lentomatkustelun väliin. Sen sijaan hän katkaisee arjen mielellään lyhyemmillä reissuilla: ”Esimerkiksi Pietari on varsin siedettävän junamatkan päässä.” Hanna piristää itseään myös tapaamalla ystäviä ja käymällä teatterissa ja taidenäyttelyissä.

Samaa suosittelee helsinkiläinen Aino-Ilona, 26. ”Jos on varaa lähteä ulkomaille, on varmasti varaa  käydä kulttuurihässäköissä. Tajunta laajenee ja mieli valaistuu. Lisäksi lämpimät teatterit ovat tunnelmallisia pimeän ja rännän keskellä.”

Talvisin saa loikoilla

Moni panelisti tuumaa, ettei kaamosaikaan tarvitsekaan olla virkeä. Talvisin loikoilusta saa nauttia hyvällä omallatunnolla ja kukin omalla tavallaan. Taina, 56, Kaarinasta polttaa kynttilöitä, lukee kirjoja ja kuuntelee musiikkia. Hänelle kaamos merkitsee hiljentymisen aikaa. ”Samalla tavalla kuin luonto ikään kuin kääntyy sisäänpäin, ihmisenkin on hyvä tutkailla syntyjä syviä.”

Myös 35-vuotias eurajokelainen Ilona hiljentäisi talvisin mielellään tahtia, mutta se on työelämässä vaikeaa. ”Onnistuu ehkä joskus eläkkeellä.” Aamuihin hän herää ajastetun kirkasvalolampun voimalla.

Vaikeinta on sisätyötä tekevillä päivätyöläisillä, joilta päivänvalo uhkaa jäädä arkisin kokonaan näkemättä. Petteri, 50, Alajärveltä on oppinut syömään lounastauolla nopeasti, jotta hän ehtii käydä ulkona valoisaan aikaan. Myös hikiliikunta auttaa.

”Säännöllisessä työssä voi yrittää sopia toimiston ulkopuoliset tapaamiset niin, että niihin
pääsee valoisaan aikaan ulkona liikkuen. Etätyön tekemistä voi myös lisätä, jolloin oman aikataulun voi suunnitella vapaammin ja hyödyntää valoisan ajan muuhun kuin työntekoon”, vinkkaa Annika, 37, Vantaalta.

Lähimatkailu korvaa etelänmatkat?

Lomakaudet ja matkailusesongit liittyvät väistämättä ilmastoon. Suomalainen pakenee kaamosta mieluiten kauas Thaimaan tai Egyptin lämpöön. Pelkästään Thaimaahan matkustaa vuosittain 100 000 suomalaista. Suosiolla on varjopuolensa, sillä edestakainen Thaimaan lento turistiluokassa tuottaa noin 3700 kiloa hiilidioksidipäästöjä matkustajaa kohti.

Edulliset matkustajalennot ovat kasvattaneet lentoliikenteen suosiota hurjasti. Kansainvälisten matkustajalentojen määrä on kasvanut kolminkertaiseksi viimeisten 25 vuoden aikana. Vaikka lentämisen ekotehokkuutta onkin pystytty lisäämään esimerkiksi polttoaineen kulutusta pienentämällä, lentoliikenteen jyrkkä kasvu kumoaa saavutukset.

Olisiko lomalennoille sitten ekologisempia vaihtoehtoja? Lähimatkailu ja slow travel kasvattavat nekin suosiotaan. Jo viikon lomalla ehtii junailla Lappiin tai Keski-Eurooppaan. Viikonlopun kaupunkilomaakaan varten ei tarvitse lentää, jos suuntaa naapurimaihin. Joulukuusta lähtien itänaapurin kulttuurikeitaaseen pääsee hyvinkin vikkelästi, kun nopeat Allegro-junat ryhtyvät liikennöimään Helsingin ja Pietarin väliä. Matka keskustasta keskustaan kestää kolme ja puoli tuntia.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa 5/2010.

Tagit: , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi