Kuvituskuva

Hyvät kaupat?

Päivittäistavarakaupoilla on suuri rooli suomalaisten syöttämisessä. Välillisesti kaupat vaikuttavat kuitenkin liikenteeseen, jätevuorien syntyyn ja energian kulutukseen. Mutta voiko myös kauppoihin vaikuttaa?

Helsinkiläinen Eekku arvioi, että pieniä muutoksia esimerkiksi kaupan valikoimiin on mahdollista saada helpostikin, ainakin sellaisissa kauppaketjuissa, joissa kauppias saa itse päättä. ”Sain aikoinaan pyytämällä lähikauppani irtoleipiin paperipussit, joissa ei ole muovista ikkunaa”, Eekku kertoo. Helsinkiläinen Paula taas on vähemmän toiveikas asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien suhteen: ”Tämä on keskusliikkeiden luvattu maa”.

Sankarikauppiaan asiakkaana

Vantaalaisen Anna-Stiinan mielestä ympäristöasioiden huomioiminen riiippuu paljon kauppiaasta. ”Lähikaupastani, pienestä ketjuliikkeen osasesta, löytyy erittäin kattava erikoistuotevalikoima Tartexista Ecoveriin”, hän kehuu. ”Lisäksi kauppias suhtautuu sympaattisesti dyykkareihin.” Anna-Stiinan toisessa lähikaupassa taas myydään paljon viimeistä myyntipäivää lähestyviä ruokia alennetuin hinnoin. ”Parempi myydä ne alennuksella kuin heittää roskiin.”

Henkilökunnasta ekoviisaita

Helsinkiläinen Antti luottaa markkinamekanismiin: ”Olen valinnut lähikauppojeni joukosta sen, joka erottuu selkeästi tarjoamalla normaalia enemmän luomua Lisäksi ostan kaupasta ympäristömerkittyjä tuotteita, luomua ja reilua kauppaa.” Antti painottaa, että parempien valikoimien ohella kauppojen olisi syytä panostaa muun muassa energiatehokkuuteen, jätteiden lajitteluun, fiksuun logistiikkaan sekä pakkaamiseen. ”Mutta ennen kaikkea kauppojen kannattaisi kertoa näistä toimistaan”, Antti toteaa.”Tiedottamisen ja toimintatapojen parantamisessa henkilökunnan koulutus on avaintekijä.”

Vähittäiskauppa vihertää

EU on tänä keväänä kutsunut kokoon uuden vähittäiskaupan foorumin, jonka tarkoituksena on sitouttaa yksittäiset päivittäistavaraketjut ympäristötoimintaan, jakaa vinkkejä parhaista käytännöistä sekä tiedottaa alalla tapahtuvasta edistyksestä. Ympäristöjärjestöt ovat pitäneet aloitetta hyvänä, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan tehokkuus on kyseenalaistettu. ”Päivittäistavarakaupalla on todella suuri vaikutus siihen, mitä Euroopassa tuotetaan ja kulutetaan”, EEB:n Doreen Fedrigo alleviivaa. ”Vapaaehtoiset sopimukset eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi keinoksi EU-tasolla.”

Suomen suuret päivittäistavaraketjut SOK, Kesko ja Tradeka sitoutuivat jo viime vuonna elinkeinoelämän kotimaiseen energiatehokkuussopimukseen. Motiva arvioi, että nämä päivittäistavaraketjut ovat tehneet pitkäjänteistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Toimien seurauksena lämpöä säästettiin vuosina 1995 – 2006 jopa 60 prosenttia suhteessa lähtötilanteeseen. Myös sähkön suhteellinen säästö oli 40 prosenttia. Suurin säästö energiassa on saatu lämmön talteenotolla. Sähkön käyttöä on puolestaan pihistetty pakaste- ja kylmähyllyjen yöverhoilla sekä valaisimien valinnalla ja ohjauksella.

Energia-asiat ovat osa pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteereitä, jotka on kehitetty myös kaupoille. Joutsenmerkin voi saada, jos kaupassa on muun muassa laaja valikoima ympäristömerkittyjä ja luomutuotteita, ekotehokas jäähdytys, ympäristöä säästävät tavarakuljetukset ja dokumentoitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Ehtona on myös, että kauppojen etenkin elintarvikkeista ja pakkauksista koostuvia jätevirtoja vähennetään. Tähän mennessä Suomessa on annettu Joutsenmerkki vasta yhdeksälle kaupalle, jotka ovat kaikki Tradekaan kuuluvia Valintataloja. K-ympäristökaupat-merkki on puolestaan annettu noin 500 kaupalle. Merkkiin kuuluu pääpiirteissään samoja elementtejä kuin Joutsenmerkkiin, mutta kyse on Keskon omasta järjestelmästä.

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luonnonsuojelijassa (3/2009)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi