Kuvituskuva

Huomaamatonta kulutusta

Kun seisoo kaupan hyllyrivien välissä ja poimii tuotteen mukaansa kassalle, kulutus on kouriintuntuvan konkreettista. Osa kulutuksesta on kuitenkin abstraktimpaa ja samalla ehkä vaikeampi tiedostaa. Ympäristövaikutukset eivät silti ole sen vähäisemmät.

Bussimatka kaupasta kotiin, tekstari kaverille, kotona valot päälle, maitotölkki jääkaappiin, eilinen makaronilaatikko mikroon lämpenemään, pikainen sähköpostien tarkistus tietokoneelta, lämmin suihku ja sitten on aika käpertyä sohvalle katsomaan lempisarjaa. Nämä ovat arkisia tapahtumia, mutta niillä on yhteinen tekijä: energiankulutus ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Sitä ei tule aina ajatelleeksi, vaan energiaa tulee kulutettua kuin huomaamatta.

Tilastotietoa suomalaisesta energiankulutuksesta julkaisee Tilastokeskus, viimeisimmät laskelmat koskevat vuotta 2012. Vaikka uusia, energiatehokkaita ratkaisuja hehkutetaan julkisuudessa kovasti, tilastojen mukaan energiankulutus ei ole merkittävästi laskenut Suomessa. Tämä koskee myös kotitalouksia.

Vaikka teknologinen kehitys on tehnyt laitteista aiempaa energiapihimpiä, kotona laitteita on yhä useampia ja niitä myös käytetään enemmän. Vaikka uudet asunnot ovat vanhoja paremmin eristettyjä, niissä on yleensä myös enemmän lämmitettävää (ja valaistavaa) pinta-alaa. Nämä eivät ole pikkuasioita, sillä kotitalouksien aiheuttamien ympäristövaikutusten suhteen asuminen – yksinkertaistettuna kotona käytetty energia – on listan kärjessä.

Tilastokeskuksen mukaan jopa noin 80 % prosenttia asumiseen käytetystä energiasta menee lämmitykseen. Loput noin 20 % menee erilaisiin kotitalouslaitteisiin. Lämmitysenergiasta viidenneksen vie käyttöveden lämmitys.

Kaikki me tiedämme periaatteessa, miten vähentää energiankulutusta kotona. Pudota asunnon lämpötilaa, ota vain lyhyitä suihkuja, sammuta turhat valot ja laitteet, irrota töpseli laitteista joissa on stand by –valo, pese vaate vasta kun se on oikeasti likainen, tee paljon ruokaa kerralla ja lämmitä se seuraavina päivinä mikrossa jne. Pahaa ei tekisi sekään, että telkkarin tai tietokoneen ääressä istumisen sijaan välillä lukisikin kirjaa tai lähtisi vaikka ulkoilemaan. Eikä ketään oikeasti vahingoita, vaikka suihkussa ei käytäisikään ihan joka päivä. Muuttotilanteessa pienemmän asunnon valitseminen vasta tärkeää onkin, myös asunnon energiatodistukseen kannattaa perehtyä.

Mutta kuka jaksaa ja ehtii miettiä energiaa joka käänteessä? Jokainen arkinen askare kytkeytyy energiankulutukseen tavalla tai toisella. Askareet tehdään puoliautomaattisesti, tottumuksen ja rutiinin avulla. Energia-asioiden pohdinta ei useimmilla ihmisillä sisälly näihin rutiineihin, sillä rutiinien koko ideahan on siinä, että asiat hoituvat sen kummempia miettimättä.

Energia-asioita ei kuitenkaan tarvitse tiedostaa koko ajan, vaan tärkeää olisi kehittää energiaa säästävät rutiinit. Rutiinien muuttaminen vaatii tietysti tiedostamista ja itsekuria. Muutos voi siis tuntua raskaalta, mutta lopussa kiitos seisoo, sillä uusien rutiinien vakiinnuttua energiansäästö sujuu kuin itsestään.

Häpeän myöntää, mutta oma helmasyntini ovat pitkät, lämpimät suihkut. Monen muun asian olen muuttanut pikku hiljaa ekologisempaan suuntaan ympäristöherätyksen saatuani. Tämä rutiini on kuitenkin pitänyt pintansa. Ehkäpä julkinen lupaus toisi potkua muutokseen. Vannon siis käsi sydämellä, että parannan tapani: tästä lähin otan vain lyhyitä suihkuja. Kerron kuukauden päästä, kuinka muutosprosessi on sujunut.

Mikä on sinun epäekologinen rutiinisi? Aloita sen muuttaminen jo tänään!

Tagit: , ,

1 kommentti

  1. Kun luin tämän jutun niin se herätti paljon ajatuksia mieleeni. Itsekin olen sortunut huomaamattomaan kulutukseen. Ajattelin alkaa vähentämään pikkuhiljaa omaa piiloenergiankulutusta (mm. ottamalla pikasuihkuja, sammuttamalla valot aina kun niitä en tarvitse, tietokoneesta virran kytkeminen pois kun en käytä sitä.)

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi