Kuvituskuva

Hankaluuksia HeVi-osastolla

Kotimaisten kasvisten kalleus ja ulkomaalaisten hedelmien epäeettisyys aiheuttavat tuskaa kaupan HeVi-osastolla, minkä vuoksi kotiin ei välttämättä lähde terveyden kannalta riittävä määrä kasviksia mukaan. Istupa alas ja ihan mieti hetki: kuinka paljon söit kasviksia vaikkapa eilen? Minä söin päärynän, muutaman viipaleen kurkkua, pari salaatinlehteä ja jonkin verran kypsennettyjä vihanneksia, kuten papuja ja sipulia. Pääseeköhän sillä edes suositeltuun päivittäiseen puolen kilon kasvismäärään? Olen kasvissyöjä, mutta en välttämättä syö tarpeeksi kasviksia. Joinain päivinä ateriat koostuvat lähinnä viljoista ja pavuista, mutta erityisesti tuoreitten vihannesten ja hedelmien määrä jää hyvin vähäiseksi.

Vihannesten ja hedelmien kalleus onkin yksi suuri syy siihen, että niitä ei syödä tarpeeksi. Suomalaislapsista vain osa saa syödäkseen riittävästi hedelmiä ja kasviksia (HS 3.12.). Uutisen mukaan vain 14 prosenttia 15-vuotiasta pojista syö päivittäin hedelmiä tai vihanneksia. Jos pussillinen hedelmiä maksaa kaupassa saman verran kuin suklaalevy tai valmisateria, on varmasti helpompi valita energiapitoisempi vaihtoehto.

Jos terveelliset elintarvikkeet olisivat halvempia, ihmiset ostaisivat niitä enemmän. Terveyskasvatuksen professori Lasse Kannaksen mukaan tämä poistaisi myös eriarvoisuutta (HS 3.12.). Tällä hetkellä köyhillä ei välttämättä ole varaa syödä terveellisesti. Mieleeni tulee kohtaus dokumentista Food.inc, jossa köyhä amerikkalaisperhe on kaupassa ostoksilla ja toteaa, että on paljon kannattavampaa ostaa hampurilaisia kuin saman verran maksavia hedelmiä, joista ei edes lähde nälkä. Perhe on ylipainoinen ja sairasteleva.

Kaikkien kotitalouksien keskimääräisessä ostoskorissa on 38 prosenttia eläinkunnan tuotteita ja vain 9 prosenttia hedelmiä ja vihanneksia. Pyrin syömään mahdollisimman paljon tuoreita kasviksia, mutta näin talvella se on haastavampaa kuin kesällä. Olimme keväästä loppukesään mukana Nielsenin kuluttajapaneelissa, jossa tutkittiin päivittäistä kulutuskäyttäytymistämme. Loppuvuodesta meille tuli raportti, jossa arvioitiin kulutuksemme osa-alueittain vuositasolla. Huomasin, että keskimääräiseen kahden hengen talouteen verrattuna kulutamme kaksinkertaisen määrän hedelmiä ja vihanneksia.

Keskimääräisen ostoskorin arvo on 18,50 euroa.

Keskimääräisen ostoskorin arvo on 18,50 euroa.

Kuvassa oranssilla on merkitty maitotaloustuotteet, kirkkaansinisellä liha-/siipikarja-/kalatuotteet, keltaisella lihavalmisteet.

Mielenkiintoista on myös se, että vuoden ostomenomme arvio oli noin 1000 euroa alhaisempi kuin keskimääräisellä kahden henkilön taloudella. Rasittaako kasvissyönti siis vähemmän lompakkoa kuin sekasyönti? Ostimme kuitenkin hyvin paljon luomutuotteita ja Reilun kaupan tuotteita, joten ostomenomme olisivat saattaneet olla pienemmätkin, jos olisimme valinneet aina halvimman vaihtoehdon.

Jos vertaa vaikkapa jauhelihan ja soijarouheen hintaa, niin kasviperäisen vaihtoehdon valitseminen tulee halvemmaksi. Liha on selkeästi soijatuotteita kalliimpaa. Maitotuotteet sen sijaan ovat halvempia kuin niiden vegaaniset vastikkeet, joten runsaasti ”maitotuotteita” käyttävän vegaanin ostoskori saattaisi olla sekasyöjän tai lakto-ovovegetaristin koria kalliimpi.

Kasvissyöntiä ei voine väittää sekaruokavaliota kalliimmaksi, sillä molempien ruokavalioiden edustajien täytyy terveytensä vuoksi joka tapauksessa ostaa runsaasti vihanneksia ja hedelmiä. Kasvisruokavaliossa lihan sijaan syödään usein palkokasveja, jotka ovat varsin edullisia.

Tagit: , , , ,

6 kommenttia

  1. Samanlaisia ajatuksia ja havaintoja täälläkin! Olen myös miettinyt, että meneekö kasvissyöjillä vahemmän ruokaa hukkaan? Ainakin palkokasvit kotiutuvat yleensä sellaisessa muodossa (säilykkeinä, kuivattuna), etteivät ne ole niin sidottuja käyttöpäivään toisin kuin esimerkiksi tuore liha.

  2. Kasvisten kalleus herättää aina keskustelua. Edulliset juurekset ja kaalit eivät vielä ole onnistuneet vakuuttamaan meitä kaikkia.

    Keskustelu ruoan kuljetuksen ympäristövaikutuksista sai minutkin kieltäytymään lähes täysin tuontihedelmistä joksikin aikaa. Sittemmin olen taipunut ajattelemaan, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa kasvavien sitrusten kuljetus lähikauppaan ei kenties vaikuta ruokakorini ympäristökuormaan kovinkaan paljon.

    Kaiken ei myöskään tarvitse olla tuoretta jotta kasviksista saisi terveyshyötyjä irti. Talvella tuoreet tomattit vaihtuvat aurinkokuivattuihin ja tuorekurkku säilöttyyn. Kuivatut hedelmätkään eivät liene hullumpi vaihtoehto.

    Hyvä perussääntö lienee, että kalliit kovin lämmitetyissä kasvihuoneissa kasvaneet vihannekset kannattaa jättää talvella vähemmälle.

  3. Tomaattisäilyke on itse asiassa ”terveellisempää” (ainakin jos lykopeenin imeytymistä mittaa) kuin tuoreet tomaatit.
    Mua itseäni harmittaa lähinnä se, ettei kunnollista lanttua saa kuin joulun tienoilla. Meillä sitä syödään perunan sijaan, joten joudun sitä hamstraamaan ja pistämään pakkaseen.

    • Kannattaa ottaa selvää, onko omalla paikkakunnallasi jokin luomuruokapiiri, koska ainakin täällä sieltä saa herkullisia lanttuja aika pitkälle kevättalvelle.

  4. Minusta kasvikset eivät ole kalliita, kun ostaa sesongin mukaan. Juurekset ovat edullisia ympäri vuoden. Myös sesongin mukaiset hedelmät ovat hyvin edullisia, eikä kuljetuksen ympäristökuorma ole ihan mahdoton. Etnokaupasta voi ostaa papuja ja linssejä isommissa erissä edullisesti.

    Useimpien kasvisten kilohinta on selvästi alle vaikkapa leivän kilohinnan. Appelsiineja saa halvimmillaan alle 0,60 e/kg, leipää ei juuri alle 3,00 e/kg.

    Kasvihuonetomaatit ja -kurkut maksavat juuri siksi, että niiden tuottamiseen menee yli niiden painon verran öljyä näin talvisaikaan. Niitä kannattaa boikotoida ensimmäisenä.

    Minusta ruuan ei tarvitse olla yhtään halvempaa, mutta sokeriherkkujen hintaa voi kyllä huoletta nostaa, kuten makeisveron myötä nyt vuoden alusta tapahtuukin. Ehkä se tasoittaa tilannetta? :)

  5. Kiitos kommenteista!

    Tytti, meillä ei ainakaan ehdi mikään pilaantua, mutta toisaalta se riippuu myös omasta jääkaappipolitiikasta ja muistista.. Hyvä pointti kuitenkin on, että pavut ym. säilyy paremmin kuin lihatuotteet.

    Hurja, kaalin ja juuresten suosiossa on kieltämättä vielä parantamisen varaa. Itse kaipaan niiden ja omien pakastemarjojen oheen kyllä myös hedelmiä ja vihreitä asioita. Appelsiinin ei voi sanoa olevan kovinkaan eettinen valinta sen vesijalanjäljen takia, mutta kuljetuksen päästöjen ja hinnan osalta se lienee talvisin hyvä valinta.

    Piia, totta! Leipää ja appelsiineja on kuitenkin vähän paha verrata toisiinsa, koska leivässä on niin paljon enemmän energiaa kuin appelsiineissa. Kuinka moninkertainen määrä appelsiineja täytyy syödä saadakseen saman määrän energiaa.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi