Luonto-Liitto - Kulutus.fi - Kulutus, ekologinen elämä ja kuluttajan valinnat.

Tyylitietoiset tietävät, että vihreä on uusi musta. Yhä hienostuneemmissa puodeissa, Helsingissä esimerkiksi the Green Dressissä ja Eat&Joy Maatilatorilla, voi shoppailla ekotuotteita hyvällä omatunnolla – hieman painavammalla rahapussilla tosin. Onko tavallisella ihmisellä edes varaa ympäristöystävällisyyteen?

Ekoilu on asennekysymys

”Ympäristöystävällisyyden ykkössääntö on ostaa vähemmän. Se tulee halvaksi”, toteaa helsinkiläinen Niklas. ”Ja toinen nyrkkisääntö on se, että ekologinen ruoka voi perustua kotimaisille juureksille, kuivatuille tuontipavuille ja -herneille, mikä on superhalpaa”, jatkaa Tuuli. ”Eikä ekomerkitty sähkö ole juurikaan tavanomaista kalliimpaa”, lisää Marja. ”Ei ekoilu ole todellakaan rahasta vaan asenteesta kiinni”, vahvistaa Jenni. ” Köyhät tuskin ympäristöongelmien merkittävimpiä ratkaisijoita ovatkaan, kun rikkaammat voivat tuhlata rahansa suuriin asuntoihin, turhiin härveleihin sekä ennen muuta maailmalla lentelyyn.”

Vaihtopiiri pystyyn
”Meidän taloudessa vannotaan lainailun nimiin, ja se nyt ainakin on halpaa”, kertoo Maaria. Maaria lainailee kavereille retkeilyvarusteita, siskon kanssa vaatteita, vanhemmilta opaskirjoja ja tarvittaessa myös tavaroita. ”Lapsiperheessä säästää mielipuolisesti rahaa, kun kierrättää vaatteita ja tarvikkeita sukulaisten ja ystävien kesken. Edelleenkään en ole ostanut kuin enintään viisi vaatetta lapselle, ja lapsi täyttää pian kaksi vuotta”, hehkuttaa Marja. ” Käytettyjä tietokoneita saa halvalla, ja käytettynä myydään myös laadukkaita yrityskoneita, joissa voi joskus olla alkuperäinen takuukin voimassa”, vinkkaa Simo.

Junailu maksaa

Tamperelainen Tuulikki ei ole yhtä vakuuttunut siitä, että ympäristöystävälliset valinnat auttaisivat myös kukkaroa: ”Kuljen päivittäin junalla töihin pääkaupunkiseudulle. Nautin autottomuuden tuomasta huolettomuudesta. Kuukausittainen junalippuni maksaa kuitenkin 500 euroa”, Tuulikki kirjoittaa. ”On kornia, että halvimmat tekemäni matkat ovat olleet lennot Lontooseen: 0,99 euroa yhteen suuntaan.” Veroineenkin lennon hinta on sama kuin junailu Tampereen ja Helsingin välillä.

Ekoluksuksen kahdet kasvot

Ekoluksus saattaa paitsi ihastuttaa myös vihastuttaa: Noinko ne rikkaat ostavat itselleen vielä hyvän omatunnonkin? Ekoluksuksessa on ilmiönä kuitenkin sellainen hyvä puoli, että yhteiskunnassa on yleistä tavoitella eliitin elämäntapaa: ekoluksus tekee ympäristöystävällisyydestä hienoa ja haluttavaa. Näin se saattaa panna liikekannalle myös ne suuret keskiluokat, jotka lopulta määräävät maamme kulutusvirtojen suunnan.

Vintage-mekot ja pienpanimo-oluet ovat kulutuksen marginaalia. Mutta jos luomua alkaa olla puolet tai neljäsosakin ruokavaliosta, alkaa se jo näkyä kulutuksen ympäristövaikutuksissa. Hinta ei useinkaan kannusta luomuun, ja myös energiatehokkaiden ratkaisujen kohdalla alkuinvestoinnit kirpaisevat kukkarossa. Energiansäästössä etuna on kuitenkin se, että pidemmän päälle se yleensä maksaa itsensä takaisin. Myös terveyttä ja ympäristön hyvinvointia edistävän ruokavalion osalta  on selvitetty, että se tulee lopulta tavanomaista halvemmaksi – ainakin Ruotsissa.

Ruotsin kansanterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan ravitsemuksen kannalta turhiin elintarvikkeisiin kuluu nimittäin jopa 40 prosenttia ruokakuluista. Suurin säästö, jopa 140 – 830 euroa vuodessa, tuleekin siitä, että ostetaan puolet vähemmän ruokaturhakkeita. Viihdesyömistä ja lihaa korvataan viljalla ja palkokasveilla sekä hedelmillä, vihanneksilla ja juureksilla sesongin mukaan. Osa kertyneestä säästöstä voidaan sijoittaa myös luomuun.

Kun asuminen, liikkuminen ja ruoka aiheuttavat noin kolme neljäsosaa yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista, kotona ja ruokapöydässä taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys näyttäisivät lopulta lyövän kättä. Liikkuminen on kuitenkin edelleen ongelma – varsinkin jos tarve liikkua on kova, halpalentoyhtiöt pysyvät taivaalla ja auto on joka tapauksessa maksettu. Kuten kotkalainen Markus asian summasi: ”Julkisin päätöksin pitäisi ohjailla kuluttajia kohti oikeampia ostovalintoja.”

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luonnonsuojelijassa (5/2009)