Kuvituskuva

Biokaasutellen baanalle?

Eräs lupaavimmista uusista autoilun energianlähteistä on biokaasu. Luomuruoan puolustajat, nyt korvat hörölle!

Suomessa on tavoitteena tuottaa biopolttoaineilla vajaat 6 % liikenteen voimanlähteistä vuoteen 2010 mennessä. Bioetanolista ja –dieselistä puhutaan paljon. Niitä voidaan käyttää seoksena fossiilisten polttoaineiden kanssa, eivätkä ne edellytä muutoksia auton moottoriin.
Onnetonta on kuitenkin energiatehokkuus: kotimaisen ohraetanolin tai rypsidieselin tuottaminen aiheuttaa elinkaarensa aikana jopa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin fossiiliset esikuvansa.
Tuontiaineksenkin käyttämisessä isoja eettisiä ongelmia:
– Sokeriruo’on viljely etanoliksi Brasiliassa ja palmuöljyn tuotanto biodieselin raaka-aineeksi Malesiassa ja Indonesiassa on aiheuttanut laajoja sademetsien hakkuita. Onko järkevääkään tuottaa pellolla liikennepolttoaineita vai pitäisikö ne varata kokonaan ruoantuotannolle, Hanna Tuomisto miettii.

Reaktori lehmän tilalle

Hannalla on mielessään parempi vaihtoehto: biokaasu. Hän teki äskettäin agroekologian* gradunsa sen mahdollisuuksista.
– Biokaasua voidaan valmistaa kaikesta muussa toiminnassa syntyvästä eloperäisestä jätteestä: kasveista, lannasta, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien biojätteistä sekä jätevesilietteestä. Aineet mädätetään mikrobien avulla biokaasureaktorissa. Syntyvä kaasu on lähinnä metaania ja hiilidioksidia, Hanna selittää.
Hajautettu biokaasuntuotanto olisi omiaan lisäämään erityisesti luomuviljelyn taloudellista kannattavuutta. Keinolannoitteiden käyttämisen sijaan luomutiloilla viljellään aina typpeä sitovia palkokasveja, noin neljäsosalla pelloista. Näihin päiviin saakka pakollisen apilanurmen viemä pinta-ala on ollut viljatiloilla tavallaan lisärasite.
– Karjatiloilla nurmi syötetään eläinten rehuksi ja lanta palautetaan pellolle. Kasvintuotantotiloilla nurmi kynnetään nykyisin maahan, joten maatila hyötyy nurmisadosta vain lannoitusvaikutuksen verran.
Jatkossa tästä nurmesta voidaan tehdä biokaasua ja levittää syntyvä jäännösliete pellolle. Nurmimassan ravinteet eivät nimittäin katoa kaasutuksessa. Ilmastonmuutoksen kannalta luomun yhteissysteemi vaikuttaisi varsin nerokkaalta, kun muistetaan että luomuviljan tuottaminen säästää fossiilipohjaisten keinolannoitteiden käytön välttämisen vuoksi noin 30-50 % energiaa tavanomaiseen verrattuna.

Katse länteen

Ruotsissa biokaasuautoja on yli 8000 ja tankkausasemia 18 kaupungissa. Suomessa vasta aloitellaan – maassa autoja on kaksi. Meillä kaasua käytetään lähinnä pienimuotoisesti lämmön ja sähkön tuotannossa maatiloilla sekä kaatopaikoilla.
Arviot biokaasun tuotantomahdollisuuksista vaihtelevat.
– Periaatteessa biokaasua voitaisiin tuottaa Suomessa jopa reilusti yli nykyisen liikenteen energiankulutuksen verran. Täytyy kuitenkin muistaa, että energiaa tarvitaan muuhunkin kuin liikenteeseen eikä uusiutuvia vaihtoehtoja ole liikaa, Hanna pohtii.
Biokaasun tulevaisuus riippuu pitkälti alan teknologisesta kehityksestä, mutta vähintään yhtä vahvasti poliittisista päätöksistä.

Kainalo:

Porvoossa biodieseliä Kaakkois-Aasiasta

Neste Oil pyrkii maailman johtavaksi biodieselin tuottajaksi. Se avaa Porvoon tuotantolaitoksensa ensi syksynä. Raaka-aineena voimalassa on päätetty käyttää edullisuuden vuoksi malesialaista ja indonesialaista palmuöljyä.
Palmuöljyplantaaseja laajennetaan etenkin Indonesiassa sademetsiin tai turvemaille. Plantaasien tulo on johtanut kiistoihin maaoikeuksista esimerkiksi Malesian Sarawakissa, jossa penanien alkuperäiskansa on perinteisesti elänyt metsistä. Paikallista väestöä on pakkosiirretty plantaasien tieltä.
FinnWatch on julkaissut ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia käsittelevän raportin ”Palmuöljystä biopolttoainetta – Viljelmät leviävät Kaakkois-Aasiassa”. http://www.finnwatch.org/pdf/Palmu_ljyraportti.pdf

* Agroekologia on uusi tutkimusala, joka selvittää maatalouden ruoantuotannon ympäristövaikutuksia.

Päivi Mattila

Julkaistu Nuorten Luonnon numerossa 6/2006

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi