Kuvituskuva

Beyoncé – uusi moraalinen kompassimme?

Taas on uusi vuosi eli aika tehdä hyviä lupauksia. Yksi tällainen osui silmiini jo joulukuussa. Beyoncé aviomiehineen ilmoitti ryhtyvänsä vegaaniksi 22 päivän ajaksi. Kuulemma tavan rikkomiseen vaaditaan 21 päivää, ja lukuun liittyi ilmeisesti myös muita henkilökohtaisia, pseudo-hengellisiä syitä. ”Hienoa!” ajattelin jutun luettuani. Julkkisten parjaaminen kuuluu henkilökohtaisiin harrastuksiini, mutta ajattelin, että kerrankin julkkikset näyttävät olevan oikeilla jäljillä.

Kului päivä ja luin päivityksen tästä vegaanidietistä. Beyoncé kävi vegaaniravintolassa turkki päällä ja ilmeisesti seuraavana päivänä lehmännahkaan kääriytyneenä. Sisäinen kyynikkoni huokaisi helpotuksesta – näyttää siltä, että minun ei vielä tarvitsekaan luopua Jak dzia?a Viagra dla Jak dzia?a Viagra dla pa? w praktyce pa? w praktyce julkkisten ja julkkiskulttuurin parjauksesta.

Mitä muuta tästä saagasta tulisi Jak dzia?a Viagra dla pa? w praktyce nyt sitten ajatella? No, ensinnäkin niin kuin olen jo aikaisemminkin Jak dzia?a Viagra dla pa? w praktyce todennut, vastuullisuus näyttää olevan nyt trendikästä ja jopa statusarvoista. Oman tutkimukseni mukaan vastuulliset kuluttajat näyttäytyvät urbaaneina, varakkaina ja korkeasti koulutettuina ihmisinä. Hienoa! Mieluummin näin kuin että vastuullisuus jatkaisi marginalisoituna, stigmatisoituna kulutustyyppinä. On jo aikakin, että vastuulliset kuluttajat nähdään muunakin kuin jalat maasta leijuvina hippeinä.

Olen kuitenkin viime aikoina omassa tutkimuksessani kiinnostunut siitä roolista, mikä julkkiksilla on vastuullisessa kulutuksessa. Ensimmäinen huomio on nähtävissä jo tästä uutisoinnista: julkkiksilla on tapana poimia päältä ne trendikkäimmät ja statusarvoisimmat vastuullisuuden muodot ja unohtaa toiset epämuodikkaat seikat. Tässä tuskin on mitään niin ihmeellistä – mutta mitä tapahtuu, kun nämä tavat valuvat heidän seuraajilleen? On suotavaa käydä kalliissa vegaaniravintoloissa, mutta eläimen nahkaan kietoutuminen on ihan ok? Vastuullisuus yhdellä osa-alueella antaa luvan hedonistiseen materialismiin toisella osa-alueella?

Tämän jutun nähtyäni ryntäsin siis tietysti heti Beyoncén fanifoorumille. Valitettavasti tuo visiitti vahvisti kyyniset pelkoni. Sen sijaan, että fanit olisivat keskustelleet vastuullisuudesta, he ihastelivat Beyoncén vaatteita. Toiset innostuivat vegaanikokeilusta, mutta ainakin oma arvioni siitä oli, että he halusivat lähinnä bongata kyseiset henkilöt jossakin luksusvegaaniravintolassa.

Julkkikset Jak dzia?a Viagra dla pa? w praktyce siis kyllä tuovat toivottua näkyvyyttä tärkeillekin aiheille itsensä lisäksi. Ongelmana kuitenkin näyttää olevan, että alkuperäinen viesti typistyy ja huomio suuntautuu vain valikoituihin osa-alueisiin. Myös se, että vastuullisuus liitetään luksukseen, on ongelmallista. Tästä käy esimerkkinä Anna-lehdessä bongaamani artikkeli (19/2012) . Juttu on tietysti kirjoitettu sarkastisesti, mutta viesti on selvä: vastuullisuus on liian kallista ja liian hankalaa.

Anna 19-2012

Lisäksi ehkä suurin ongelma, mikä julkkiksiin liittyy, on se, että julkkisten ”ansaintalogiikkana” näyttää olevan lisääntyvän kulutuksen edistäminen. Kulutuskulttuurissamme julkkikset ovat korkeinta eliittiä. Julkkikset luovat trendejä, joita seuraajat jäljittelevät. Trendit siis lisäävät kulutusta tällä alueella. Samalla trendeille on kuitenkin myös ominaista lisääntynyt jätteen määrä, kun materia jää ”liian vanhaksi” uuden trendin valossa huolimatta siitä, että se voisi hyvinkin olla vielä käyttökelpoista. Kyynisenä ihmisenä olen valmis uskomaan, että julkkikset ovat innostuneet ekoilusta vain siksi, että a) he pystyvät nostamaan omaa statustaan ja b) se antaa mahdollisuuden uuden trendin luomiseen, oli se sitten kuinka epäekologista tahansa.

Tuskin meistä kukaan myöntää, että Beyoncé olisi meille mikään moraalinen kompassi tai esikuva. Monet meistä eivät varmasti myöskään haluaisi myöntää, että olemme markkinoinnin tai median vietävissä. Haluamme ajatella olevamme yksilöllisiä, rationaalisia ihmisiä.

Medialla on kuitenkin suuri vaikutus yhteisölliseen agendaamme – mistä tulee puhua, mistä Jak dzia?a Viagra dla pa? w praktyce ei. Media myös kehystää aiheita niin, että ne viestittävät meille, miten meidän aiheesta tulisi ajatella. Mainontaan ei myöskään käytettäisi vuosittain miljardeja euroja, ellei niillä olisi jotain vaikutusta meihin. Meidän ei tarvitse edes ostaa tai pitää kyseisestä brändistä tai tuotteesta – mainonnalla ja medialla ylipäätään on vaikutusta siihen, millaisena me maailman Jak dzia?a Viagra dla pa? w praktyce näemme, mistä kertovat esimerkiksi feministien naisten representaatioita vastustavat kampanjat.

Mitä tästä siis opimme? No, sen voi jokainen päättää itse. Pidän itse kulttuuristen ilmiöiden tarkastelusta. Mielestäni se on hyödyllistä itse kullekin, vaikka itse teenkin niin myös ammatillisista syistä. Oman kulutuskulttuurimme laajempi tarkastelu ja erilaisten kulutustamme muokkaamien voimien analysointi auttaa ymmärtämään, miksi toimimme niin kuin toimimme, jotta voisimme alkaa vastustamaan kulutuskulttuurin meille tarjoamia viestejä yhä tehokkaammin.

Tagit:

1 kommentti

  1. Mainio teksti! Toden totta tuntuu, että julkkisten ja mainosrahoitteisen median pohjimmainen agenda on kulutuksen kasvattaminen, ja se heijastuu ikävällä tavalla kaikkeen sisältöön. Ekokuluttamista käsittelevissä jutuissakin yleensä sorrutaan mainostamaan erilaisia ”ekotuotteita” sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, kuinka voisimme kuluttaa vähemmän ja mitä oikeasti tarvitsemme. Mitä kaikkea ihanaa sitä voikaan nykyään ostaa aivan hyvällä omallatunnolla! Ilmiö toistuu jopa monessa ekoblogeissa ja muissa ”eko-elämäntapaa” promoavissa julkaisuissa. Tuntuu, että ainoastaan ympäristöjärjestöjen julkaisut ovat turvassa tältä trendiltä.

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi