Kulutus.fi
Kuvituskuva

Annatko lahjaksi aikaa vai tavaraa?

Koordinoin Luonto-Liitolla tänä vuonna Krääsätön joulu -kampanjaa, joka starttaa Älä osta mitään -päivänä 28.11.2014. Krääsä on melko voimakas ja negatiivinen ilmaisu, eikä yhden krääsä ole sitä välttämättä toiselle. Moni varmaan miettii, mitä sillä tarkoitetaan, ettei krääsää saisi ostaa.

Nykyisessä luonnonvarojen käytön ja ympäristönmuutosten tilanteessa kaikkea kulutusta pitäisi harkita tarkkaan – harkintaa ei kannata rajata vain krääsään. Tai ehkä krääsää voi ajatella juuri tavaroina, joiden todellinen arvostus on vähäistä, jotka eivät omistajallaan koskaan pääse käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttöön tai joiden käyttö lopetetaan jo ennen kuin niistä on tullut käyttökelvottomia.

Jos mietitään lahjojen vaihtoa, useimmat ovat varmaankin joskus kokeneet lahjan avattuaan tunteen, että tämä on kyllä minulle aivan turha kapistus. Toiselle sopivien lahjojen valinta nykyisessä tavaraa pursuavassa maailmassa on todella vaikeaa. Nykyisin on olemassa niin paljon erilaisia mieltymyksiä ja tyylejä, että ihmisten olisi parasta antaa valita vaatteensa, kirjansa, kodintavaransa ym. aivan itse. Vaikka lahja ei edes aiheuttaisi krääsämielleyhtymää, ei se välttämättä ole saajalleen tarpeellista ja mieluisaa.

Itsekin ajattelin joskus aiemmin, että lahjaksi kuuluu antaa jotain, mitä saaja ei välttämättä tarvitse, koska tarpeellisten asioiden antaminen olisi liian arkipäiväistä ja tylsää. Ehkä siitä syystä lahjoiksi valikoituu helposti myös turhakkeita: tavaroita, joissa on jokin jännä ominaisuus, joka vie tavaran sitä vastaavaan tavalliseen tuotteeseen verrattuna mukamas AIVAN uudelle tasolle.

Joululahjapohdinnassa ensimmäinen tärkeä valinta on tietenkin se, keille lahjoja antaa. Voisiko lahjansaajia karsia, jotta pystyisin varmasti paneutumaan ja käyttämään aikaa niiden ihmisten lahjoihin, joille lahjan antaminen tuntuu merkitykselliseltä? Ehkäpä aika- ja palveluslahjakorttien avulla pystyisin rajaamaan sopivan saajajoukon. Jos mietin, kenelle olisin valmis antamaan vaikkapa siivousapua tai kenen kanssa haluaisin viettää aikaa illallisella, samalla saan selville, keiden lahjoihin olen valmis panostamaan. Muille päätyisin luultavasti ostamaan kiireessä jotain vähemmän harkittua, joka ei kuvasta minun eikä lahjan saajan persoonaa, eikä välttämättä edes päädy käyttöön.

Joululahjojen antamisessa tarkoitus on hyvä, mutta mitä hyvää on siinä, jos saaja joutuu puremaan hammasta ja miettimään, mitähän kohteliasta sanottavaa tästäkin koriste-enkelistä keksisi? Saatuja lahjoja kuuluu kunnioittaa, vaikka ne olisi ostettu joulukiireessä, valitsemalla ensimmäinen käteen osuva tavara, tai ylipäänsä miettimättä saajan mieltymyksiä.

Näyttää siltä, että tavaran arvostus on vähentynyt. Ajan arvo taas tuntuu kasvaneen. Minä ainakin olisin positiivisesti yllättynyt, jos joku haluaisi lahjoittaa minulle kodinhoitoapua tai vaikka jostain osaamastaan taidosta hyödyllisen oppitunnin!

Älä osta mitään -päivän vietosta voi siis siirtyä kohti kokonaista krääsätöntä joulua. Tutuilleen voi kertoa tavoitteestaan vaikkapa somessa kutsumalla heidät mukaan kampanjan Facebook-tapahtumaan ja osallistumalla Facebook-haasteeseen: Kirjoita omalle Facebook-seinällesi päivitykseksi:

Krääsättömän joulun haaste! Keksi oma aineeton lahjatoiveesi ja jaa viesti kavereillesi: Tämän joulun voisin viettää ilman joululahjatavaraa, sillä arvostan aineettomia lahjoja ja yhteistä aikaa. Ihan mahtava aineeton lahja mielestäni olisi vaikka xxx. Lisätietoa ja ideoita: alaosta.fi

Kampanjan nettisivulta löytyy muun muassa kortteja aineettomille lahjoille, lapsilta kerättyjä kommentteja krääsästä ja aineettomista lahjoista sekä Älä osta mitään-päivän tapahtumatietoja.

Hyvää krääsätöntä joulunvalmistelua!

Suvi-Anne Kinnunen
Älä osta mitään -päivän ja Krääsättömän joulun kampanjakoordinaattori 2014

Tagit: , , , ,

1 kommentti

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi