Kuvituskuva

5 litraa päivässä

Kannattaako syömiseen ja juomiseen tarvittava vesi jaella ihmisille muovipulloissa vai vesijohdoissa?

Pullotettu vesi on ollut ympäristönsuojelijoiden hampaissa jo pitkään. Esimerkiksi Suomen Luonto –lehti valitsi vuoden 2002 turhakkeeksi ulkomailta tuodun pulloveden. Veden kuljettaminen ärsyttää, koska suomalainen vesijohtovesi on vähintään yhtä hyvää ja terveellistä.

Vuonna 2005 Suomeen tuotiin ulkomailta yli 17 miljoonaa litraa vettä. Siitä suurin osa, yli 15 miljoonaa litraa, tuli Saksasta. Luvuissa ovat mukana luonnonvesi ja hiilihapotettu kivennäisvesi.

Kuljetusten lisäksi veden pakkaaminen rasittaa ympäristöä. Suomalaisten käyttämiin vesipulloihin arvioidaan kuluvan joka vuosi 1,5 miljoona tonnia muovia, eivätkä vesipullot yleensä ole uudelleentäytettäviä.

Mutta myös veden jakelu vesijohtoja pitkin kuluttaa melko paljon luonnonvaroja. Lahden kaupungissa selvitettiin vesihuollon luonnonvarapanos eli se, kuinka paljon luonnonvaroja kuluu yhteensä vedentuotantoon, verkoston ylläpitämiseen ja jätevedenpuhdistukseen.
-Suurin osa veden vaatimista luonnonvaroista johtuu putkien kaivamisesta, kertoo tutkimuksen tekemiseen osallistunut ekokonsultti Michael Lettenmeier.

Vesijohtoverkoston rakentaminen nielaisee tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa vesihuoltoon tarvittavista luonnonvaroista. Jätevedenpuhdistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin puhtaan veden tuottaminen verkostoon.

Lettenmeier on pohtinut paljon sitä, miten yhteiskunnasta saataisiin ekotehokkaampi.
-Ei kai voida ajatella, että meidän vesi- ja jätevesihuolto voi hamaan tulevaisuuteen perustua nykyjärjestelmään, joka vaatii melko paljon luonnonvaroja.

Tutkimuksessa kyseenalaistettiinkin se, tarvitseeko jokainen suomalainen 150 litraa juomakelpoista vettä päivässä. Sen tuottaminen kuluttaa keskimäärin 750 grammaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Vesihuolto nielaisee enemmän luonnonvaroja kuin jätteiden käsittely, vaikka jätteistä keskustellaan julkisuudessa enemmän.

-Jos jätevedet hoidettaisiin paikallisesti ja pesussa ja vessassa käytettäisiin sadevettä, niin silloin saattaisi olla edullisempaa jakaa juoma- ja ruokavesi pulloissa. Etenkin jos pulloveden jakelujärjestelmä ei olisi kovin törsäilevä, Lettenmeier heittää.

Elintarvikekäyttöön kuluu vain noin viisi litraa vettä päivässä henkilöä kohden. Jos se toimitettaisiin ihmisille muovisissa litran pulloissa, uusiutumattomia luonnonvaroja kuluisi noin 500 grammaa päivässä. Jos pullot olisivat suurempia ja uudelleentäytettäviä, luku olisi todennäköisesti vielä pienempi.

Nykyjärjestelmä on kuitenkin melko kattava. Uusien ihmisten lisääminen olemassa olevan verkostoon ei kasvata merkittävästi luonnonvarojen kulutusta.
-Uusien systeemien kokeilu on siksi vaikeaa. Siihen tarvittaisiin fiksuja kaupunkisuunnittelijoita, jotka suunnittelisivat kokonaisia kortteleita tai kaupunginosia, jotka perustuvat uuteen systeemiin, Lettenmeier sanoo.

Pullovesi

Kulutus Suomessa: 14 litraa vuodessa / henkilö
alkuperä: Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska, Liettua, Italia, Norja, Belgia
jakelu: kuljetus muovipullossa myyntipisteeseen ja sieltä kuluttajalle

Vesijohtovesi

Kulutus Suomessa: 150 litraa vuorokaudessa / henkilö
alkuperä: suomalainen järvi- tai pohjavesi
jakelu: vesijohtoverkosto

Salla Hänninen, Adeline Ries & Michael Lettenmeier: Lahden kaupunki ja ekotehokkuus. Lahti Vesi Oy:n kokonaisluonnonvarapanos vuonna 2002. Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus. 2005. (http://ltk.hut.fi/www.aluenet.com/julkaisut02.htm)

Laura Manninen

Juttu julkaistu Nuorten Luonnon numerossa 4/06

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi